Koulutus auttoi löytämään yhteisen kielen – Tampereen Sähkölaitoksen hyvän kulttuurin salaisuus piilee siinä, etteivät kaikki ole samasta puusta
Yli satavuotiaan organisaation kulttuuria ei muuteta yhdessä yössä. Vuodesta 1888 toiminut Tampereen Sähkölaitos työllistää lähes 400 henkilöä. Miten näin suurelle joukolle löydetään yhteinen kieli ja tapa toimia? Liiketoimintateknologiajohtaja Johannes Lindell ja liiketoimintateknologiapäällikkö Riikka Salonen uskovat löytäneensä vastauksen.
Kun muun muassa kansainvälisissä teleyrityksissä pitkän uran tehnyt Lindell siirtyi Tampereen Sähkölaitokselle tietohallintojohtajaksi vuonna 2010, organisaatiossa ei ollut tietohallintoa. Tuolloin perustettu tietohallinto on muuntautunut liiketoimintateknologiayksiköksi, joka yhdistää liiketoiminnan ja tietohallinnon. Uusi yksikkö on kuitenkin vain merkki suuremmasta, koko organisaation kattaneesta kulttuurin muutoksesta.
”Tavoitteenamme on ollut yhteisen toimintatavan, kielen ja kulttuurin löytäminen”, sanoo Lindell. Niiden perustaksi Tampereen Sähkölaitos valitsi bisnesteknologiastandardin, avoimen liiketoimintateknologian johtamisen viitekehyksen.
BT-standardi ja siihen liittyvät koulutukset ovat tuoneet Tampereen Sähkölaitokselle työkaluja rakentaa yhä ammattimaisempaa tapaa toimia niin talon sisällä kuin kumppaneiden kanssa – siitä syntyy yksikön sloganissa mainittu ”pro meininki”. Myös työteho, kumppaninhallinta ja palvelujohtaminen ovat nousseet uudelle tasolle, ja projektinhallintaan on löydetty yhteiset toimintatavat.
”Osaamme tehdä hyviä sopimuksia, asettaa kumppaneille riman korkealle ja toimia itse ammattimaisesti. Käytämme aikaa vähemmän ja saamme parempaa palvelua. Tämä tuo selkeää liiketoimintahyötyä”, toteaa Lindell.
Tampereen Sähkölaitoksella kulttuurin, koulutuksen ja työtapojen kehittämisen eteen tehty työ on vakuuttanut myös Bisnesteknologiajohtamisen valmennuksista Sofigatella vastaavan Senior Advisor Liisa Korkiakosken.
”He ovat saaneet hyvän pöhinän päälle ja tehneet suuren kulttuurinmuutoksen. He ovat todella panostaneet siihen, että ihmisiä rohkaistaan ja kannustetaan oppimaan. Nyt tulokset näkyvät”, kehuu Korkiakoski.
Haluaisitko kehittyä liiketoimintateknologian johtamisessa? Tutustu seuraavaan koulutukseen!
Riikka Salonen ja Johannes Lindell uskovat, että koulutus on hyvä tapa sitouttaa ja rakentaa yhteisiä toimintatapoja työyhteisöön.
Kulttuuri, jossa ymmärretään erilaisten näkökulmien arvo
Oppimiseen kannustava ja hyvä kulttuuri ei ole Tampereen Sähkölaitoksellakaan syntynyt sattumalta. Sitä on rakennettu määrätietoisesti muun muassa rekrytointien ja koulutuksen kautta.
”Olen rekrytoinut tarkoituksella useita ihmisiä erilaisista taustoista, en vain IT-taustaisia henkilöitä. Jos kaikki ovat samasta puusta veistettyjä, ei synny uusia näkökulmia”, sanoo Lindell.
Kun organisaatiossa työskentelee satoja erilaisista taustoista ponnistavia ihmisiä eri yksiköissä ja tehtävissä, tarvitaan yhteistyölle selkeät sävelet. Siksi Lindellin ja Salosen tavoitteena on ollut rakentaa yhteistä tapaa puhua asioista samalla tavalla.
”Koulutus auttaa siinä valtavasti. Se on myös työnantajamielikuvan kannalta tärkeää. Ei vain rekrytointitilanteessa, vaan myös pitkien työurien kannalta. Jos kehittymistäsi tuetaan ja saat siihen tilaisuuksia, niitä ei tarvitse hakea muualta”, tiivistää Salonen.
Myös bisnesteknologiastandardi osana yksikön toimintafilosofiaa on vetovoimatekijä. Salonen kertoo, että se ja panostukset koulutukseen ja osaamiseen nousivat esille esimerkiksi hänen omassa rekrytointiprosessissaan – ja jäivät mieleen.
”Niillä oli iso merkitys jo varhain rekrytointivaiheessa. Sen lisäksi, että tarjottiin kiinnostavaa tehtävää, sain myös heti työkaluja kehittymiseen ja koulutusmahdollisuuksia”, Salonen muistelee.
Laput silmillä ei voi kehittyä
Monipuolisten ja erilaisten näkökulmien periaate pätee Tampereen Sähkölaitoksella myös koulutuksiin. Lindellin ohjenuorana on ollut, että yksikössä suositaan koulutuksia, joissa on myös muiden toimialojen edustajia.
”Se on ollut Johannekselta hyvä periaate. Sen sijaan, että katsoisimme sisäänpäin omaa toimintaa, kuulemme eri alojen osaajilta heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Se antaa tilaisuuden tarkastella myös omaa toimintaa eri näkövinkkelistä ja löytää uutta”, kehuu Salonen.
Salonen on soveltanut koulutuksista saamiaan oppeja muun muassa Tampereen Sähkölaitoksen palveluintegraatioita toteuttavan yksikön eli SMO:n (engl. Service Management Office) perustamisessa. Sekä Salonen että hänen kollegansa olivat käyneet saman bisnesteknologia-akatemian koulutusmoduulin hieman eri aikoina. Vähän erilaiset näkökulmat auttoivat löytämään hyvän ratkaisun.
”Yhdistelimme ja kokosimme ajatuksia siitä, mitä Sähkölaitoksen SMO:n toiminta voisi olla. Se jalostui hiljalleen ja siinä auttoi, että olimme molemmat käyneet kurssin. Vaikka meillä oli erilaiset painopisteet, yhteinen viitekehys ja kokemus auttoi löytämään jaetun kielen”, Salonen kertaa.
Tampereen Sähkölaitoksella uskotaankin, että koulutus ei ole vain yhden henkilön oppimiskokemus ja hänelle karttunut tieto. Jokaisen koulutuksen myötä organisaatio saa uutta, kun koulutuksen käyneet tuovat uusia ajatuksia ja näkökulmia mukanaan. Näin rakentuu pala palalta yhteinen kieli, tapa toimia – ”pro meininki”.
Etsittäisiinkö teillekin uusia näkökulmia? Katso koulutustarjoamamme täältä
Essi Ahokas on koukussa uuden oppimiseen, ja siitä hyötyy koko tiimi
Panostatko hankinnoissa säästöihin vai työntekijäkokemukseen – vai molempiin?
