Hyvää kansallista tulevaisuuspäivää!

Vuoden 2020 teemana on tulevaisuusvalta: sen avulla avataan keskustelua siitä, kuka saa lopulta päättää minkälaista tulevaisuutta tavoittelemme.

Monesti sorrumme arjen keskellä ajatukseen, että tulevaisuus jotenkin tapahtuu meille. Yrityksemme toimintaympäristö muuttuu ja olemme vastuussa muutoksiin sopeutumisesta tai muutosten keskellä luovimisesta.

Pienikin yritys tai sen osa on kuitenkin itse aktiivisessa roolissa muovaamassa omaa tulevaisuuttaan. Jos emme kiinnitä huomiota siihen, mitä kohti kuljemme, muut ympärillä saavat määrittää suuntamme. Tässä kohtaa jokaisen onkin syytä katsoa peiliin ja kysyä, onko meidän organisaatiomme pelkääjän paikalla vai kiinni ratissa.

Mutta kun ei meidän organisaatiollamme ole aikaa miettiä tulevaisuutta. Mikä avuksi?

Tyypillisin syy tulevaisuusajattelun lykkäämiseen on ajan puute. Samalla on kuitenkin huomattava, että toimintaympäristömme muuttuu yhä nopeammin. Käytännössä joka alalle ilmestyy uusia mahdollisuuksia ja uhkia nopeammin kuin ennätämme niihin arkiajattelulla varautua. Siksi onkin suunnattava katse pidemmälle.

Tunnista ensin, mistä suunnista muutoksia tulee ja mikä niitä ajaa. Helppo keino päästä käsiksi suomalaisyrityksille ja myös globaaleille toimijoille relevantteihin mega- ja metatrendeihin on käydä lukemassa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran julkaiseman megatrendiselvitys. Näin saat nopeasti näkemyksen siitä, mitkä ovat yhteiskuntamme keskeisiä muutoksia ja jännitteitä.

Kuinka meille sytytetään tulevaisuuskipinä?

Trendiraporttien tai vaikkapa megatrendien pauloihin on helppo jäädä hämmästelemään, kun ajattelulle annetaan aika ja paikka. Tulevaisuus kyllä innostuttaa tai vähintäänkin puhututtaa, tämän olen itse huomannut kun olemme tehneet sadoittain tulevaisuusuutisia ja muita tulevaisuuden mahdollisia kehityksiä rakentavia harjoituksia erilaisten organisaatioiden kanssa.

Iloinen puhe täyttää työpajan ja tilan seinät pullistelevat toinen toistaan villimpiä tulevaisuusajatuksia. Tulevaisuusuutiset leviävät someen, eikä aihe ota katketakseen kahvitauolla taikka tapahtuman päätteeksi. Näissä hetkissä koko osallistujajoukko innostuu jakamaan ajatuksiaan vaihtoehtoisista tulevaisuuksista.

Kaikki tämä on hyvä lähtökohta kulttuurin avaamiselle kohti yhdessä rakennettavaa tulevaisuustietoa. Paluu arkeen tuottaa kuitenkin usein haasteita ja lennokkaat ideat ja oivallukset talloutuvat ehtymättömien kokousputkien jalkoihin.

Löydöksistä innovaatioihin ja käytännön tekemiseen

Hyvän fasilitoinnin avulla yhdessä saavutettu näkemys ja oivallukset saadaan myös osaksi arjen käytäntöä. Tällöin tulevaisuustyön aikana on tunnistettava:

  • Mitä päätöksentekoa tai tekemistä ollaan tukemassa?
  • Mitkä ovat toiminnan jatkumisen tai etenemisen kannalta kriittisimpiä asioita tai teemoja?
  • Millä tarkkuudella vaihtoehtoisista tulevaisuuksista tullaan takaisin tähän päivään?

Vastaamalla näihin kysymyksiin työn aikana päästään usein tilanteeseen, jossa tulokset tukevat hyvin käytännön työtä. Kaksi ensimmäistä tukee organisaation ja sen johdon sitoutumista työn tuloksiin. Kolmas sen sijaan nostaa esiin ajattelua siitä keiden tulisi olla mukana tulevaisuustyössä. Näin yhteisen työskentelyn tuloksena syntyvät tulevaisuuden kehityksestä kertovat tiekartat nostavat esiin suoraan mahdollisten uusien kehityssuuntien tuoteomistajia, projektien jäseniä ja muita vastuullisia.

Kuinka pääsen alkuun?

Yhdessä tekemällä saadaan aikaan organisaation eri tasot yhdistävää ajattelua, mutta samalla konkreettisia kehityssuuntia ja askeleita, jotka ovat linjassa yrityksen strategian kanssa. Kaikkea ei kuitenkaan tulevaisuustyön äärellä tarvitse osata itse.

Parhaat tulokset syntyvät, kun valikoit mukaan joukon tulevaisuuden päätöksenteon kannalta tärkeitä päättäjiä yrityksestäsi ja osallistat mukaan laajemman joukon eri puolilta organisaatiota tutkimaan tulevaisuuden eri vaihtoehtoja. Prosessin fasilitoimiseen ja menetelmien valitsemiseen ei tarvitse kouluttaa asiantuntijaa talon omasta väestä. Tärkeämpää on, että työskentely ja päätökset tehdään yhdessä. Loput voi ulkoistaa fasilitaattorin huoleksi, koska näin päästään ketterämmin alkuun ja saadaan tuloksia aikaan.

Me Sofigatella autamme yrityksiä taltuttamaan epävarman tulevaisuuden ja löytämään muutosten keskeltä niitä käytännön toimia, jotka avaavat uusia kehitysmahdollisuuksia ja muuntavat tunnistetuista uhista huomisen kannattavaa liiketoimintaa.

 

Tietoa kirjoittajasta
Minna-Maria Salonen
toimii Business Designerina ihmislähtöisen liiketoiminnan muotoilun parissa Sofigatella. Työssään hän yhdistää palvelumuotoilun ja tulevaisuudentutkimuksen työkaluja ja menetelmiä luodakseen yritysten kanssa muutosjoustavia polkuja tulevaisuuteen. Olen tukenasi, kun uskallat katsoa rohkeasti eteenpäin!

Read these next

Cookies Settings