Tammikuun puolivälissä minulla oli ilo tutustua Ruotsista kotoisin olevaan Ameliaan. Hän työskentelee asiakaspalvelualalla, on tehokas työssään, ei pidä lomia tai edes kahvitaukoja. Tyypillinen työaika on 24/7.

Amelia on asiakaspalvelurobotti, joka puhuu luonnollisia kieliä, kykenee sopeutumaan asiakkaan käytökseen ja oppimaan parhaat palvelutavat ihmiskollegoiltaan. Ameliaa ja lajitovereita tarvitaan lähitulevaisuudessa, sillä vuonna 2050 Euroopassa on ennustettu olevan 48 miljoonan työikäisen vaje.

Amelia ja kehittäjä IPSoft olivat mukana järjestämässämme Digijohtamisen päivässä esimerkkinä tekoälyn arkipäiväistymisestä. Amelian jälkeen lavalle nousi toinen kiinnostava esiintyjä, innovaatiojohtamisen asiantuntija, Aalto Yliopiston professori Liisa Välikangas, joka jakoi näkemyksiään siitä, miten työelämä muuttuu lähitulevaisuudessa. Tässä poimintoja:

  1. Robotit ja tekoäly yleistyvät. Jo nyt botteja ja algoritmeja hyödynnetään laajasti – ja usein tilanteissa, jossa emme edes tule ajatelleeksi niiden olemassaoloa. Jatkossa tekoäly on yhä enemmän upotettua ja huomaamatonta, mutta hallitsee sujuvasti kielenkäytön ja keskustelun.
  2. Suorittamispainotteinen työ muuttuu näkymättömäksi. Rutiiniluonteiset tehtävät, kuten matkalaskujen naputtelu, automatisoituvat. Kun rutiinitehtävät automatisoituvat, työntekijöillä on enemmän aikaa keskittyä reflektiiviseen, luovuutta ja arviointikykyä vaativaan työhön – siihen, missä ihmistyöntekijä on parhaimmillaan.
  3. Johtamiskäytännöt uudistuvat, ja niissä on pakko huomioida työn muuttuva luonne. Johtamiskulttuurissa näkyy vielä vahvasti 1900-luvun alun perinne, vaikka työ on muuttunut valtavasti sitten teollisen vallankumouksen aikojen.
  4. Virtuaalityö lisääntyy edelleen ja mahdollisuudet siihen paranevat koko ajan. Kun lisätyn todellisuuden ratkaisut paranevat ja tulevat laajemmin saataville, kokemus muuttuu aidommaksi.
  5. Työtä pitää kyetä tekemään toisaalta hyvin nopeasti ja toisaalta hyvin hitaasti. Tarvitaan nopeaa reagointia ja kykyä mukautua yllättäviin muutoksiin. Tarvitaan kuitenkin myös hitaampaa työskentelyä: merkityksien syvempää pohtimista ja luovien ratkaisujen yhdistämistä uusiin mahdollisuuksiin.

Mitä robottibuumi tarkoittaa tietohallinnolle?

Kadunkulkijan korvaan robotti työkaverina kuulostaa scifiltä, vaikka tosiasiassa kohtaamme tekoälyä monessa tilanteessa jo nyt – itse viimeksi pankkiin soittaessani. Amelian kehittäjät vakuuttavat, että virtuaaliasiakaspalvelija on kaukana tieteiselokuvien uhkakuvien singulariteetista, vaikka ihmisen kaltainen olemus ja luonteva kommunikointikyky saattavatkin laittaa mielikuvituksen liikkeelle.

Tietohallinnon näkökulmasta tekoäly ja robotiikka ovat arkisempi asia. Uutuudet tulevat tietohallinnon pöydälle tyypillisesti liiketoiminnan edustajilta, joille mullistavia ratkaisuja nyt ahkerasti markkinoidaan. Paljon kysymyksiä herää: kuinka uudet tekoälyratkaisut saadaan istumaan yrityksen muuhun arkkitehtuuriin? Millaisia menetelmiä tarvitaan, jotta ratkaisut saadaan toimimaan toivotulla tavalla ja tuottamaan tavoitellun hyödyn?

Tietohallinto on matkalla tuntemattomalle alueelle, jossa on opittava paljon uutta. Itse näen lähitulevaisuudessa etenkin seuraavia muutoksia:

  • Allekirjoitan monen muun asiantuntijan väitteen siitä, että asiakaskokemus määrittää lähitulevaisuudessa kaiken. Myös tietohallinnon on astuttava taustajärjestelmien pyörittelystä etujoukkoihin ja ymmärrettävä asiakaspolkuja.
  • Amelian kaltaiset asiakaspalvelurobotit eivät ole itsessään älykkäitä, ennen kuin ne treenataan toimimaan halutussa ympäristössä. Ne oppivat jatkuvasti, aivan kuten ihmiskollegansakin – tosin oppimisen vauhti on toista. Kenellä on tulevaisuudessa vastuu robottien treenauksesta? Palkkaako tietohallinto robottien personal trainereita?
  • Poikkitieteellisyys tietohallinnossa korostuu. Tarvitaan lingvistejä, jotta tekoäly saadaan hallitsemaan luonnollista kieltä entistä monipuolisemmin. Tarvitaan vuorovaikutuksen ymmärtäjiä, kriittiseen ajatteluun kykeneviä, luovia ongelmanratkaisijoita. Kun tiimeissä on monenlaisia eri osaajia, johtamistaidoiltakin edellytetään jotakin aivan uutta.

Parhaita käytäntöjä koostetaan – pysy kuulolla!

Robotiikan ja tekoälyn sovittaminen tietohallinnon johtamiseen mietityttää nyt kaikkia. Siksi se on yksi alueista, joilla kannattaa tehdä yhteistyötä – ja koota oivallukset kaikkien hyödynnettäväksi. Parhaiden käytäntöjen jakaminen on ollut perustamisesta saakka ICT Standard Forumin ja Tietohallintomallin olemassaolon tarkoitus. Kun menetelmät standardoituvat, pystytään paremmin keskittymään siihen, mikä tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle.

Nyt kehitämme Tietohallintomallista neljättä versiota, joka on määrä julkaista vuoden 2018 aikana. Kehitysohjelma kestää koko vuoden, ja etsimme nyt mukaan edelläkävijäyrityksiä, jotka ovat ryhtyneet kehittämään mm. robotiikkaan liittyviä konsepteja. Tietohallintomallin aiempien versioiden kehityksessä on ollut Koneen, Saabin, Fortumin, Orionin ja Kemiran kaltaisia yrityksiä.

Haluatko mukaan? Nyt on oikea hetki! Katso lisätiedot osoitteesta https://www.itforbusiness.org

Read these next