VANTAAN PILOTOIMA PALVELUALUSTA ISKEE SOTETIEDON KIPUPISTEISIIN

Yhteisessä pilotissa lähdettiin liikkeelle laadunvalvonnasta ja kommunikaatiosta. Laadunvalvontaan kaivattiin keinoja nähdä kokonaiskuva helposti esimerkiksi yksiköittäin. Kommunikointiin haettiin puolestaan toimivaa ja turvallista alustaa. ”Halusimme muun muassa helpottaa palautteiden käsittelyä. On tärkeää, että omaiset tietävät kuinka asukkaiden asioita hoidetaan ja voivat luottaa niiden etenemiseen”, sanoo palveluiden järjestämisen valmistelujohtaja Nina Linja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta.

Vantaa oli alusta alkaen tiiviisti mukana kartoittamassa alustaratkaisun mahdollisuuksia ja kehittämässä uutta konseptia. Testivaiheeseen osallistuivat myös hoivayksikön asukkaat ja heidän omaisensa. Kokemukset ja palaute olivat rohkaisevia: ratkaisulla voitiin kerätä tietoa eri käyttäjäryhmien tarpeisiin ja hyödyntää sitä vaivattomasti.

”Laadunvalvonta vaikutti toimivan hyvin, ja raportteja pystyi muokkaamaan käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Alusta koettiin toimivaksi myös kommunikaatiossa. Kaikki tämä parantaa merkittävästi nykytilannetta. Henkilöstö on kokeillut uusia toimintatapoja innolla ja odottaa, että järjestelmä saadaan tuotantokäyttöön”, Linja kiittelee.

Helpotusta hoitajamitoituksen laskentaan

Ensimmäinen pilottiprojekti poiki aiheita jatkokehitykseen. Toisessa pilotissa syvennettiin laadunvalvonnan toiminnallisuuksia, testattiin ratkaisua uudella palvelualueella ja selvitettiin sen skaalautuvuutta hyvinvointialueen tarpeisiin. Lisäksi hoitajamitoituksen laskentaan lähdettiin hakemaan uusia keinoja.

Vanhuspalvelulaki määrittelee Suomessa hoitotyön mitoitukselle minimivaatimukset, joiden täyttyminen on voitava todentaa. Myös välitön ja välillinen hoitotyö pitää pystyä erottamaan toisistaan. Mitoituksen laskeminen on nykyisellään massiivinen operaatio, jossa dataa kerätään monesta paikasta. ”Mitoitus lasketaan nyt käsin. Suuri urakka vie aikaa, ja laskentavirheitäkin voi sattua. Tehokkaammille keinoille on ilmeinen, kansallinen tarve”, Linja toteaa.

Vantaa ja Sofigate ovat luoneet yhdessä pohjaa mitoituksen automaattiseen laskentaan. Ratkaisua testattiin mallintamalla ja toteuttamalla suunniteltu laadunvalvontakäynti yhteen hoivayksikköön. Tulokset ovat lupaavia.

”Data voidaan koota palvelualustalle ja sitä voidaan näyttää reaaliaikaisesti. Hoitajamitoitus voidaan laskea automaattisesti ja tiedon saa järjestelmästä helposti. Hoitajamitoituksen ennustetta ja toteumaa voidaan vertailla keskenään, tai tarkastella välillisen ja välittömän työn määrää yksiköittäin”, kuvailee SofiCare-ratkaisun Concept Owner Mirva Sainiemi.

Hoitajamitoituksen laskennan kehittäminen on kirkastanut käyttäjille, kuinka monimutkainen prosessi on nykyisellään. Tämä on jo johtanut toimintatapojen muutokseen. ”Teknologia itsessään ei muuta mitään, vaan mahdollistaa fiksumman tavan toimia. Nyt silmät avautuivat toiminnan muuttamisen mahdollisuuksiin jo pilotin aikana, mikä helpottaa järjestelmän käyttöönottoa aikanaan”, Sainiemi sanoo.

Mitoituslaskennan kehitys jatkuu vielä. ”Olemme hyvällä tiellä. Jos tämän kaltainen järjestelmä saadaan käyttöön, se vaikuttaa merkittävästi resurssien ja mitoituksen suunnitteluun”, Linja uskoo.

Miten sote-alan digimurros saadaan onnistuneesti maaliin? Lue, mitä neuvoja tarjoaa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän tieto- ja digijohtaja Antti Ylä-Jarkko. 

Vaikutuksia koko yhteiskuntaan

SofiCare-alustaratkaisulle nähdään Vantaalla paljon potentiaalia, ja seuraava pilotti on jo käynnistynyt. Siinä pureudutaan lakisääteiseen RAI-arviointiin, joka ohjaa hoitajamitoituksen suunnittelua asukkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen mukaisesti.

Uusia mahdollisuuksia kumpuaa edelleen. Alusta voisi esimerkiksi helpottaa viranomaisyhteistyötä: kun data ja raportit voidaan toimittaa määrämuotoisina, niitä voidaan hyödyntää älykkäästi. Tämä voi viedä laadunvalvonnan myös yhteiskunnallisesti uudelle tasolle. Jos laadunvalvontaa voitaisiin tehdä osin julkiseksi, luottamus koko alaa kohtaan voisi lisääntyä.

Erityisen kiintoisa jatkokehityskohde liittyy järjestelmän skaalaamiseen uusille palvelualueille. Ratkaisu voi tukea tiedolla johtamista etenkin palveluissa, joita tuotetaan useampien tahojen ekosysteemeissä. Tällaisia ovat esimerkiksi vammais-, perhe- tai mielenterveyspalvelut ja päihdekuntoutus sekä järjestötoimijoiden linkittäminen näiden palvelujen tuottamiseen. Jos alustaratkaisu leviäisi uusiin palveluihin ja ympäri maata, sen vaikutukset koko yhteiskuntaan olisivat mittavat.

”Uuden luominen yhdessä on inspiroinut sekä alustaratkaisun kehittäjiä että sen käyttäjiä. Henkilöstön motivointi ja koulutus on jatkossakin tärkeää”, Linja muistuttaa. ”Henkilöstön on hyvä nähdä, että järjestelmä vähentää työtä ja vapauttaa aikaa kirjausten tekemisestä esimerkiksi asiakkaille tai toiminnan kehittämiseen. Tämä motivoi alustan käyttöön ja auttaa saavuttamaan sen todelliset hyödyt.”