Haluatko tekoälyhankkeestasi nopeita tuloksia? Vältä nämä 4 virhettä
Tekoälyhankkeet eivät usein tuota haluttuja tuloksia kankean johtamisen ja vääränlaisen varovaisuuden vuoksi. Sofigaten Olivia Fränti ja Antti Taskinen listaavat neljä yleistä virhettä, jotka välttämällä muutoksen kipinän voi sytyttää todelliseksi tuottavuuden roihuksi – nopeasti.
Kotona ja työpaikalla käytettyjen tekoälypalveluiden välillä on usein iso ero. Ihmiset käyttävät puhelimillaan ja henkilökohtaisilla läppäreillään ketterästi tekoälytoimintoja, joiden rinnalla työohjelmistot tuntuvat kömpelöiltä ja kaikkea muuta kuin käyttäjäystävällisiltä.
ChatGPT:n kaltaisista palveluista saa nopeasti avun vaikkapa autonavaimen pariston vaihtoon tai pesukoneen vikakoodeihin. Eikä tarvitse olla tekoälyn huippuasiantuntija, jotta voi rakentaa itselleen vaikkapa tekoälyagentin, joka hoitaa perheen ruokaostosten tilaamisen.
Kyse ei ole pohjimmiltaan teknologiasta, vaan projektin johtamisesta. Kun autonavain ei toimi, avaimen omistajalla on selkeä business case, joka vaatii ratkaisua. Pienyrittäjä taas ei tarvitse kenenkään lupaa kokeillakseen useita tekoälypohjaisia palveluita liiketoimintansa tarpeita varten ja löytääkseen sopivimmat ilman suuria huolia dataturvallisuusohjeistuksista tai liikesalaisuuksien paljastumisesta. Yksin tai pienellä porukalla toimiessa myös tieto omasta osaamisesta ja sen rajoista on hyvin hallussa, eikä lisätietoa ole vaikea löytää.
Alustat mahdollistavat hyötyjen skaalaamisen
Suuryrityksessä rajoitteita ja muuttujia on enemmän, ja siksi myös tekoälyprojektien johtaminen on monimutkaisempaa – eivätkä tekoälyhankkeet siksi aina tuota toivottuja tuloksia. Sofigaten markkinakartoituksen mukaan vain 12 prosenttia kaikista suomalaisista suuryrityksistä on saavuttanut tekoälyhankkeissaan tiimi- tai prosessitason tuottavuuden paranemista. Prosessitason hyötyjä on kuitenkin saavutettu 70 prosentissa niistä yrityksistä, joissa tekoälyagentit on integroitu osaksi liiketoiminta-alustoja.
Nopea ja skaalautuva tuottavuusloikka on siis mahdollista saavuttaa toimimalla oikein. Välttämällä seuraavat neljä yleistä virhettä voit varmistaa sen, että hankkeesi sujuu yhtä sujuvasti kuin pariston vaihtaminen – ja tuottaa yhtä nopeita hyötyjä:
1. Emme ymmärrä, miten tekoälyä voi hyödyntää
Harvan yrityksen ydinliiketoimintaan kuuluu omien kielimallien rakentaminen. Bisneksen kannalta olennaisempaa on ymmärtää, että yritysten jo käytössä olevat liiketoiminta-alustat sisältävät runsaasti tekoälytoimintoja. Niiden avulla on myös helppo ottaa käyttöön tekoälyagentteja automatisoimaan tietotyön tehtäviä.
Tehokkain tapa ottaa tekoäly käyttöön ei ole aloittaa nollasta, vaan hyödyntää suurien alustayhtiöiden jo tekemiä investointeja ja alustojen jatkuvasti päivittyviä ominaisuuksia.
2. Tekoäly ei ole osa liiketoimintamalliamme
Tekoälyn liiketoiminnalliset hyödyt eivät synny yksittäisten toimintojen automatisoinnista, vaan siitä, että automatisointi skaalautuu ja mahdollistaa tehokkuusloikan tiimien, prosessien ja koko yrityksen tasolla. Tekoälyn täytyy siis tukea ja tehostaa yrityksen ydinliiketoimintaa ja muokata sitä entistä kannattavammaksi. Siksi liiketoimintajohto ei voi ulkoistaa hankkeita teknologiayksikölle tai ulkoiselle kumppanille.
Tämä edellyttää liiketoiminta- ja teknologiajohdon uudenlaista yhteistyötä. Muutos on mahdollinen vain, jos liiketoiminta ymmärtää teknologiaa ja teknologia liiketoimintaa – ja molemmat puhuvat kieltä, jota toinen ymmärtää. Myös strategiselta kumppanilta vaaditaan tekoäly- ja alustaosaamisen sekä muutosjohtamiskyvykkyyden lisäksi luonnollisesti myös kykyä ymmärtää ja puhua sekä bisneksen että teknologian kieltä.
3. Keskitymme omistajuuteen, emme tuloksiin
Teknologian edistyessä edelläkävijäorganisaatioiden time-to-value-odotukset ovat vain kasvaneet niin, että tekoälyhankkeista halutaan konkreettisia liiketoimintahyötyjä käytännössä välittömästi. Samaan aikaan yrityksen teknologiajohto haluaa kuitenkin kontrolloida hankkeita omine toimintamalleineen ja rajoitteineen.
Stanfordin yliopiston Institute for Human-Centered Artificial Intelligence eli ihmiskeskeisen tekoälyn instituutti tarjoaa ratkaisuksi mallia, jossa hankkeita johdetaan tulos- eikä omistajuuslähtöisesti. Tämä edellyttää mitattavien tavoitteiden asettamista sekä sitä, että tiimit saavat vastata tekoälyhankkeen koko elinkaaresta ideoinnista käyttöönottoon. Käytännön käyttötapauksia (use case) ja niistä syntyviä tehokkuushyötyjä löytyy nopeimmin silloin, kun tiimeillä ja yksittäisillä työntekijöillä on lupa kokeilla ja innostua automatisoinnista omassa työssään.
4. Johdamme teknologiaa, emme muutosta
Uutta teknologiaa ei voi vain liimata olemassa olevan organisaation päälle, vaan hyötyjen realisoiminen vaatii organisaatiolta aina uudenlaista tapaa toimia. Organisaatiolla ja kaikilla siihen kuuluvilla ihmisillä täytyy ensimmäisestä päivästä lähtien olla transformaatioon tarvittavaa osaamista ylimmästä johdosta ruohonjuuritasolle asti. Tarvitaan siis vahvaa muutosjohtamista kautta koko organisaation.
Osaamisen kertymistä ei tule ulkoistaa konsulteille, mutta usein organisaatio tarvitsee avukseen ulkopuolisen kumppanin, joka toimii sen eräänlaisena tekoälyvalmentajana. Usein on hyvä idea tarjota avainhenkilöille jopa henkilökohtaista sparrausta oman AI personal trainerin muodossa.
Muutosvoiman kipinästä transformaation roihuun
Liiketoiminta-alustat tarjoavat erinomaisen pohjan tuottavuusloikalle – eivät pelkästään sisältämiensä tekoälyominaisuuksien ja -agenttien ansiosta, vaan myös siksi, että niiden avulla organisaation data ja prosessit majailevat turvallisesti yhdessä paikassa. Tämä on myös omiaan lieventämään teknologiajohdon huolta hankkeiden hallinnasta ja riskeistä.
Tärkeintä on se, että käyttämällä tekoälyä sisältäviä moderneja alustoja voi organisaatio saavuttaa mitattavia liiketoimintahyötyjä huomattavasti aiempaa nopeammin. Tarvitaan vain oikeanlaista johtamista, joka mahdollistaa muutosvoiman kipinän leimahtamisen todelliseksi transformaatioroihuksi.
Miten johdat organisaatiosi onnistumaan tekoälyn hyödyntämisessä? Lataa ilmainen raportti täältä.
Kirjoittajat
Olivia Fränti johtaa ja ohjaa muutoksenjohtamisen liiketoimintayksikköä Sofigatella yhdistäen ihmiset, liiketoiminnan ja modernit teknologiat saumattomaksi lisäarvoksi tuottavuusloikkaa tehtäessä. Hänelle jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen hetki kuulla ja nähdä pintaa syvemmälle – liikauttava muutosvoima syntyy aidosta läsnäolosta ja teknologisesta edelläkävijyydestä.
Antti Taskinen toimii myynti- ja kasvujohtajana Sofigatella ja on työskennellyt modernien teknologioiden parissa jo 20 vuoden ajan – aina kehityksen kärjessä. Antti uskoo vahvasti, että onnistunut transformaatio yhdessä modernien alustojen ja tekoälyn kanssa ei ainoastaan vauhdita liiketoiminnan kehitystä, vaan myös parantaa tuottavuutta, työn laatua ja mielekkyyttä.
Älä päästä tekoälyagentteja lentoon varpusparvena – näin rakennat tekoälyn lennonjohtotornin
Hyvä valmistautuminen maksaa yrityskaupoissa itsensä takaisin – tässä 5 keinoa onnistuneeseen integraatioon
