Hyppää sisältöön

Johtaja, näin muutat tekoälypuheet konkreettisiksi tuloksiksi

Tekoälyn mahdollistama tuottavuusloikka edellyttää ennen kaikkea investointeja ihmisiin. Uuden oppimisen täytyy lähteä yrityksen ylimmästä johdosta, Sofigaten Niina Uusi-Autti muistuttaa.

Tekoälyn ensimmäinen aalto toi mukanaan tulevien tapahtumien ennakoimisen ja sisältöjen personoimisen. Toisen aallon myötä syntyivät laajat kielimallit ja generatiivinen tekoäly, esimerkiksi ChatGPT:n kaltaiset palvelut.

Vaikka generatiivinen tekoäly oli suuri murros, on nyt käynnissä oleva kolmas aalto vielä suurempi. Kolmannen aallon tekoäly ymmärtää asioiden konteksteja ja syy-seuraussuhteita ja kykenee siten mukauttamaan toimintaansa kulloiseenkin tilanteeseen. Tekoäly ei enää ainoastaan ajattele, vaan kykenee myös toimimaan.

Keskeisessä roolissa murroksessa ovat tekoälyagentit, jotka voivat hoitaa aiemmin ihmisille kuuluneita työtehtäviä itsenäisesti ja yhteistyössä muiden agenttien kanssa. Yrityksille tämä tarkoittaa mahdollisuutta automatisoida toimintoja, muotoilla arvovirtoja uudella tavalla, tehostaa toimintaansa ja jopa uudistaa kokonaan liiketoimintansa.

Onnistumisessa ei ole kyse ensisijaisesti teknologiasta vaan ihmisistä. Tuottavuusloikka edellyttää sitä, että johtajien tulee miettiä radikaalisti uusiksi arvovirtoja ja ihmisten roolia organisaatiossa.

Neljä askelta, joilla pääset puheista konkretiaan

Sofigate toteutti keväällä markkinaselvityksen, jossa tutkittiin sitä, miten suomalaiset suuryritykset hyödyntävät tekoälyä tuottavuuden kasvattamisessa. 74 prosenttia vastanneista yritysjohtajista uskoo, että tekoäly tulee lisäämään yrityksen tuottavuutta merkittävästi. Kuitenkin vain kuusi prosenttia kertoi uudistaneensa tekoälyn avulla liiketoimintaansa yli yksikkörajojen.

Toisin sanoen tekoäly on synnyttänyt yrityksissä paljon puhetta ja erilaisia kokeiluja, mutta vasta vähän konkreettista arvoa. Aidon tuottavuusloikan synnyttäminen edellyttää ennen kaikkea neljää korjausliikettä:

1. Johda muutosta
Sofigaten selvitys osoittaa, että suomalaisjohtajien ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista ja tuottavuusloikan edellyttämistä toimenpiteistä on yhä ohutta ja pinnallista. Seurauksena on se, ettei muutoksen tavoitteita aseteta riittävän korkealle, tekoälyhankkeita ei johdeta riittävän strategisesti eikä tekoälyyn investoida riittävästi. Muutoksen tulee siksi lähteä yrityksen ylimmästä johdosta.

2. Investoi ennen kaikkea ihmisiin
Tekoälyn kolmannen aallon mahdollistama muutos ei käynnisty, elleivät ihmiset ala toimia. Panosta ennen kaikkea ihmisten osaamiseen ja kyvykkyyksien kehittämiseen mahdollistaaksesi tuottavuusloikan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että jokaista teknologiaan investoitua euroa kohden tulisi käyttää kolme euroa muutoksen johtamiseen ja henkilöstön kouluttamiseen pitkällä aikavälillä.

3. Rakenna uusi tapa toimia
Tekoälyn mahdollistama tuottavuusloikka ei ole projekti, joka alkaa jostain ja päättyy johonkin, vaan kokonaisvaltainen muutos organisaation tavassa toimia. Kun yrityksen strategiset prioriteetit on määritelty riittävän selkeästi, se voi kehittää tekoälyagentteja jatkuvana virtana ja uudistaa vaiheittain tiimien, yksiköiden ja lopulta koko yrityksen tapaa tuottaa arvoa. Johtajana tehtäväsi on arvioida jatkuvasti tuloksia ja poistaa pullonkauloja.

4. Skaalaa hyödyt alustojen avulla
Tiimien ja yksiköiden tasolla tapahtuvat tuottavuusparannukset ovat toki iloinen asia, mutta aito tuottavuusloikka vaatii hyötyjen skaalaamista ja koko organisaation läpi leikkaavia uudistuksia. Ratkaisu tähän ovat liiketoiminta-alustat, joiden avulla yrityksen arvovirrat – ihmiset, tekoälyagentit ja prosessit – voidaan määritellä uudella tavalla. ServiceNow’n ja Salesforcen kaltaiset alustat sisältävät runsaasti valmiita ominaisuuksia, joiden hyödyntäminen nopeuttaa arvontuottoa. Samalla varmistat sen, ettei yritys putoa missään vaiheessa nopean teknologisen kehityksen kelkasta, sillä saat aina uusimmat ominaisuudet helposti käyttöösi.

Miten me lähdimme liikkeelle?

Aito transformaatio vaatii johtamista. Yritysjohtajalta tämä edellyttää riittävää ymmärrystä tekoälyn mahdollisuuksista sekä kykyä ja rohkeutta investoida muutokseen. Huonoin vaihtoehto on jämähtää paikalleen, sillä kukaan ei ole suojassa tekoälyn mullistavilta vaikutuksilta.

Sofigaten kaltaiselta kumppanilta tämä edellyttää tietysti sitä, että noudatamme itse omia oppejamme. Miten me Sofigatella juomme omaa samppanjaamme?

  1. Johtoryhmän jäsenet saivat käyttöönsä oman tekoälyvalmentajan, joka sparraa liiketoimintajohtoa kuntosalivalmentajan tavoin tekoälyn käytössä sekä auttaa jäsentämään tekoälyn vaikutuksia ja mahdollisuuksia johtamisen näkökulmasta. Tästä syntyi myös asiakkaille tarjottava AI Personal Trainer -palvelu.
  2. Määrittelimme vision, joka ohjaa omaa muutosmatkaamme. Päätimme investoida kaksi prosenttia liikevaihdostamme, kolme miljoonaa euroa, liiketoiminnan uudistamiseen ja tekoälyagenttien kaupallistamiseen.
  3. Perustimme johtoryhmään uuden roolin johtamaan liiketoiminnan uusiutumista ja uuden kyvykkyyden rakentamista läpi liiketoimintojen.
  4. Sisäistimme periaatteen siitä, että tekoäly ei ole meille projekti, joka alkaa jostain ja loppuu johonkin, vaan jatkuvaa, nopeatempoista tekemistä. Rakennamme liiketoiminnallemme kokonaan uutta toimintamallia.

Kiinnostuitko? Lataa maksuton markkinakartoitusraportti tekoälystä ja tuottavuusloikasta täältä.

Kirjoittaja

Niina Uusi-Autti on digitaalisen liiketoiminnan ammattilainen ja liiketoimintajohtaja, jolla on laaja-alainen kokemus digitaalisesta murroksesta, digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä sekä datan ja tekoälyn hyödyntämisestä osana liiketoimintaa sekä johtamista. Sofigatella Niina johtaa strategista uudistumista ja uusien kyvykkyyksien kehittämisestä Sofigaten johtoryhmässä.

Etsi