Tuottavuusloikan todellinen lähde ei ole tekoäly vaan ihmiset, johtaminen ja kulttuuri
Tekoälyyn liitetään usein kuva teknisestä murroksesta, vaikka todellisuudessa ratkaiseva muutos tapahtuu muualla. Teknologia antaa mahdollisuuden, mutta ihmiset tekevät siitä vaikuttavaa, väittää Sofigaten Katri Kolesnik.
Miten tekoälyä kilpailuetuna hyödyntävät organisaatiot erottuvat muista yrityksistä? Ratkaiseva ero on siinä, miten ne johtavat muutosta, kehittävät osaamista ja rakentavat oppimiseen kannustavan työyhteisön. Tämä käy ilmi tekoälyn käyttöä selvittäneestä tuoreesta markkinakartoituksesta, joka osoittaa, että teknologisen murroksen sijaan pitäisi puhua johtamisen murroksesta.
Kartoituksen mukaan lähes puolet organisaatioista kokee saavuttaneensa tekoälyllä kilpailuetua. Samalla aineisto paljastaa myös, että ero edelläkävijöiden ja odottajien välillä syvenee nopeasti.
Merkittävin ero liittyy siihen, miten tekoäly on yrityksissä otettu käyttöön. Odottajissa tekoälyn käyttö on jäänyt irrallisiksi kokeiluiksi, kun taas etujoukossa tekoäly on jo osa rakenteita, prosesseja ja työnjakoa. Näissä organisaatioissa työnkuvat ovat alkaneet uudistua ja liiketoiminnan puolelle on syntynyt kokonaan uusia rooleja, joissa yhdistyvät liiketoimintaymmärrys, data ja muutoksen johtaminen.
Muutoksen todellinen ydin onkin siis kulttuurissa, ei teknologiassa.
Lataa tuore markkinakartoitus ”Miltä tekoälyaikakauden menestyvä organisaatio näyttää?”
Turvallinen ilmapiiri ratkaisee onnistumisen
Näen, että kulttuurin merkitys tulee näkyviin erityisesti oppimisessa. Vaikka suurin osa organisaatioista on jo järjestänyt yksittäisiä koulutuksia, vain harva on rakentanut organisaatioonsa jatkuvan, laajamittaisen oppimisen mallin. Satunnaiset koulutukset eivät enää riitä, nyt, kun tekoäly muuttaa jo työn tekemisen peruslogiikkaa.
Tekoälyn jatkuvasti kehittyessä osaamisen onkin kehityttävä samassa tahdissa. Oppimisen on oltava kaikkien työntekijöiden oikeus, ei harvojen etuoikeus. Tässäkin edelläkävijät näyttävät suunnan: kun oppiminen sidotaan liiketoiminnan tavoitteisiin ja organisaatiolle luodaan turvallinen, kokeiluihin kannustava ilmapiiri, syntyy kulttuuri, jossa uutta teknologiaa ei varota vaan sitä hyödynnetään rohkeasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Johto näyttää suunnan
Johdolla on keskeinen rooli turvallisen ja myönteisen ilmapiirin rakentamisessa.
Markkinakartoitus osoittaa selvästi, että ne organisaatiot, joissa tekoälyn suunta määritellään liiketoiminnan strategisista lähtökohdista ja johto sitoutuu muutokseen omalla esimerkillään, etenevät muita nopeammin. Tekoäly ei silloin jää IT:n vastuulle, vaan muutos kulkee koko johtoryhmän ja sitä kautta koko organisaation läpi. Kun johto käyttää itse uusia työkaluja ja osallistuu oppimiseen, henkilöstö seuraa samaa polkua luonnostaan. Esimerkki ohjaa tehokkaammin kuin yksikään ohjeistus.
Tekoälyn kolmannen kehitysaallon seurauksena työnjako organisaatioissa tulee muuttumaan. Jatkossa agenttipohjaiset ratkaisut hoitavat yhä laajemman joukon tehtäviä, joita aiemmin hoidettiin manuaalisesti. Agentit eivät kuitenkaan pienennä ihmisen roolia, vaan muuttavat sitä.
Kun tekoäly vapauttaa työntekijöitä rutiinitehtävistä, arvo syntyy yhä enemmän ihmisten kyvystä tulkita kokonaisuuksia, tehdä päätöksiä, luoda uusia toimintamalleja ja kehittää asiakasarvoa. Organisaatioiden näkökulmasta se tarkoittaa, että työtä on suunniteltava kokonaan uudella tavalla ja ymmärrettävä entistä tarkemmin, mitä tehtäviä ihmisten kannattaa hoitaa ja missä tekoäly voi toimia heidän rinnallaan.
Tulevaisuuden tuottavuus syntyy kulttuurista, ei koodista
Käsillä oleva muutos on massiivinen – se on selvää. Muutos kuitenkin avaa mahdollisuuden rakentaa kilpailuetua, joka ei perustu yksittäisiin projekteihin vaan koko organisaation tapaan toimia.
Kun oppiminen on jatkuvaa, työkalujen käyttöä ohjaavat selkeät periaatteet ja kaikilla on mahdollisuus hyödyntää tekoälyä omassa työssään. Tällöin teknologia ei jää irralliseksi voimaksi, vaan siitä tulee työyhteisön yhteinen kyvykkyys ja osa arjen tekemistä.
Minusta on perusteltua sanoa, että tulevaisuuden tuottavuus ei synny teknologian määrästä vaan tavasta, jolla organisaatio saa ihmiset käyttämään sitä viisaasti ja luovasti. Yritykset, jotka onnistuvat rakentamaan tällaisen kulttuurin, eivät pelkästään pysy kehityksessä mukana vaan muovaavat tulevaisuutta omilla ratkaisuillaan.
Kirjoittajasta
Katri Kolesnik johtaa Sofigate Groupiin kuuluvaa ei-kaupallista Business Technology Forum -yritystä, joka kehittää ja jakaa avointa bisnesteknologiajohtamisen viitekehystä, BTS-mallia. Katrin intohimona on auttaa ihmisiä ja organisaatioita löytämään yhteinen kieli ja toimintatavat, joilla tukea organisaation tavoitteiden toteutumista teknologian siivittämänä.
Haluatko kuulla lisää?
Kerromme mielellämme, miten voimme auttaa yritystänne kasvamaan ja kehittymään.
Tekoälyagentit eivät kompastu teknologiaan vaan johtamisen puutteeseen
Suomesta sähköisen asioinnin kärkimaa
