Case Keusote
AI-tiekartasta suuntaviivat tulevaan –Yksittäisistä kokeiluista kohti tekoälyn järjestelmällistä hyödyntämistä
Haaste
Tekoälyn nopea kehitys ja yleistyminen eri toimialoilla asettavat kaikille organisaatioille paineita pysyä mukana innovaatioiden aalloilla. Keväällä 2024 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) tekoälyn käyttö oli vasta alkutekijöissään, ja tarve selkeälle niin strategisen kuin operatiivisen tason suunnitelmalle oli ilmeinen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa oli tunnistettu useita erilaisia tekoälyn sovellusmahdollisuuksia, mutta niiden sopivuuden, vaikuttavuuden ja tuotettavuuden arvioimiseen ei ollut selkeää lähestymistapaa. Hyvinvointialueen johtoryhmä totesi, että tilanteen selkeyttämiseksi tarvittiin AI-tiekartta.
Ratkaisu
Autoimme Keusotea luomaan hyvinvointialueen johtoryhmälle nopeasti yhteisen tilannekuvan, ymmärryksen ja konkreettisen suunnitelman tekoälyn käyttöönotolle ja laajamittaiselle hyödyntämiselle. AI-tiekartta valmisteltiin yhdessä koko hyvinvointialueen johtoryhmän kanssa, sillä tekoäly koskettaa koko organisaatiota ja edellyttää siten laajaa sitoutumista, toimintamallien kehittämistä ja osaamisen vahvistamista.
Prosessi sisälsi nykytilan kartoittamisen, tavoitetilan ja AI-vision asettamisen sekä konkreettisen kehityssuunnitelman laatimisen. Lopputuloksena syntyi konkreettiset askelmerkit sisältävä AI-tiekartta vuosille 2025–2029.
Tulokset
Keusoten AI-tiekartta selkeytti tekoälyn roolia hyvinvointialueen palvelutuotannossa. Se huomioi asiakas-, henkilöstö- ja regulaation näkökulmat ja auttoi Keusotea käynnistämään tekoälymatkansa vuosille 2025–2029. Selkeät raamit ja toimenpiteet auttavat pitämään Keusoten mukana tekoälyn ja AI-teknologioiden kehityksessä.
AI-tiekarttatyön ansiosta Keusotella on nyt konkreettinen suunnitelma useiden tekoälyratkaisujen käyttöönotolle, osaamisen kehittämiselle ja teknologia-alustojen hyödyntämiselle. Ennen kaikkea se sisältää kehitystoimenpiteitä, jotka tukevat tekoälyn tehokasta käyttöönottoa. AI-visio on asetettu vuoteen 2029, ja koska tekoäly kehittyy kiihtyvään tahtiin, tarkennetaan syksyllä 2024 tehtyä suunnitelmaa rullaavasti. Suunnitelmaa päivitetään myös systemaattisesti, jotta varmistetaan, että se pysyy ajankohtaisena.
Yhteinen suunta ja konkreettiset askeleet
AI-tiekartan määrittely tapahtui napakassa tahdissa syksyllä 2024. Kaiken kaikkiaan työhön kului aikaa kolme kuukautta aina alkutapaamisesta valmiiseen lopputulokseen. Projekti on osoitus siitä, että lyhyessäkin ajassa voidaan rakentaa laajaa kohderyhmää koskeva käytännönläheinen suunnitelma.
AI-tiekartta käynnistettiin alkuvaiheen keskusteluilla, joissa linjattiin työhön osallistuvat henkilöt sekä työn laajuus ja sen keskeiset teemat. Jo alussa tunnistettiin, että AI-tiekartta ei ole vain tietohallintoa koskeva projekti, koska tekoäly koskettaa kaikkia hyvinvointialueen palveluja, asukkaita ja työntekijöitä. Tämän takia työhön piti osallistaa alusta asti koko hyvinvointialueen johtoryhmä.
Yhteistyö ja koko johdon sitoutuminen sekä ymmärryksen kasvaminen koettiinkin yhdeksi tärkeimmistä AI-tiekarttatyön onnistumisen avaimista. “Tekoäly ei ole pelkkää teknologiaa, vaan jokaisen johtoryhmän ja hallituksen jäsenen on ymmärrettävä AI:n strategiset mahdollisuudet, mutta myös riskit”, Sofigaten AI-strategisti Timo Savolainen toteaa.
Työn alkuvaiheessa toteutimme nykytilakartoituksen, joka toi arvokasta tietoa Keusoten tekoälyliitännäisistä kehitystarpeista. Osa-alueina tarkasteltiin muun muassa osaamista, dataa, teknologia-arkkitehtuuria sekä tietoturvaa ja tietosuojaa, jotka kaikki ovat keskeisiä alueita tekoälyratkaisujen käyttöönotossa.
“Saimme nykytilakartoituksessa hyvän kuvan siitä, millaisia uusia kyvykkyyksiä tekoälyn käyttöönotto vaatii, mikä on kyvykkyyksien nykytilanne ja mitä osa-alueita pitää erityisesti vahvistaa tekoälyn onnistuneen käyttöönoton mahdollistamiseksi”, kertoo Sofigaten asiantuntija Krista Korpela.
AI-tiekartta syntyi fasilitoiduissa johtoryhmän työpajoissa sekä niiden välissä pidetystä online-työskentelystä Howspace-alustalla. Nämä säännölliset ja hyvin fasilitoidut työpajat olivat toinen työn onnistumisen tärkeistä kulmakivistä.
Lopputuloksena syntyi Keusoten tarpeisiin sopiva tekoälytiekartta, joka täytti Keusoten odotukset. Olemme luotettava kumppani AI-tiekartan ja -vision rakentamisessa. Erityisesti Keusote arvosti kykyämme yhdistää tekoälyosaaminen organisaation sekä SOTE-sektorin tarpeiden ja erityispiirteiden tuntemukseen.
“Saavutimme Sofigaten johdolla yhteisen näkemyksen tekoälykokonaisuudesta, mikä loi pohjan konkreettiselle ja vaikuttavalle tiekartalle. Meitä haastettiin juuri oikealla tavalla, ja tämä auttoi kirkastamaan tavoitteet ja prioriteetit.”
Antti Ylä-Jarkko
Digi- ja tietojohtaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Tekoäly aidosti osaksi hyvinvointialueen arkea
Aina vuoteen 2029 asti tekoälytekemistä ohjaavaan tiekarttaan kirjattiin selkeät tavoitteet lähivuosille, määriteltiin mittarit ja sovittiin vastuista, jotta tekoäly saadaan osaksi hyvinvointialueen arkea. Konkreettisiin toimenpiteisiin lukeutuivat esimerkiksi tekoälytiimin perustaminen, valittujen tekoälyratkaisujen käyttöönotto sekä tekoälyn käyttöönottoa tukevien kyvykkyyksien kehittäminen.
Keusoten AI-tiekartta osoittaa, että tekoälyn hyödyntäminen vaatii selkeää suuntaa, strategista johtamista ja rohkeutta kokeilla. Parhaat tulokset syntyvät, kun ei sitouduta liian tiukasti perinteiseen ajattelumalliin, vaan ollaan kyllin joustavia ja valmiita kääntämään suuntaa tarpeen vaatiessa.
“AI-tiekartta on tärkeä suunnannäyttäjä, mutta varsinaisen muutoksen ratkaisevat ihmiset, systemaattinen johtaminen ja kyky tarttua uusiin mahdollisuuksiin avoimin mielin”, Krista Korpela ja Timo Savolainen summaavat.
Haluatko tietää lisää?
Kerromme mielellämme, miten voimme auttaa kehittämään organisaatiosi toimintaa – ota yhteyttä!