Onko tekoäly ystäväsi vai vihollisesi? Näin vältät digihulluuden muutosmatkalla
Digitaalisessa transformaatiossa on kyse entistä tehokkaammasta ja ihmisläheisemmästä työkulttuurista. Siksi muutoksen onnistuminen ei riipu vain teknologiasta, vaan myös ihmisistä. Sofigaten CTO Lassi Kurkijärvi kertoo miten välttää ”digihulluus” muutosmatkalla.
Teknologiset muutokset herättävät aina pelkoa. Kun esimerkiksi junamatkailu yleistyi Britanniassa 1850-luvulla, lehdistössä alettiin julkaista huolestuneita kirjoituksia, joissa spekuloitiin sillä, vahingoittaako junien ennennäkemättömän kova vauhti matkustajien aivoja. Moni pelkäsi ”junahulluutta”.
Nyt digitaalisiin palveluihin ja tekoälyyn kohdistuu hyvin samankaltaisia pelkoja: myös digitalisoitumisen pelätään tekevän meidät tavallaan hulluiksi. Yhä useammat pelkäävät, että koneet ottavat vallan ja alistavat meidät. Moni huolehtii sitä, että mitä enemmän työtehtäviä siirtyy ihmisiltä koneiden hoidettaviksi, sitä vähemmän tilaa jää luovuudelle, tunteille ja ihmisyydelle. Pelkojen seurauksista kärsivät sekä yritykset että niissä työskentelevät ihmiset.
Suuri osa peloista on mielestäni aiheettomia. Uskon pikemminkin siihen, että mitä enemmän digitalisaatio huolehtii rutiinitöistä, sitä enemmän luovuudelle ja inhimilliselle vuorovaikutukselle jää tilaa. Koneiden ja ihmisen yhteistyössä on kyse uudenlaisesta tehokkuudesta, joka syntyy siitä, että koneiden ansiosta ihmiset voivat keskittyä ihmisinä olemiseen.
Tästä on pohjimmiltaan kyse myös yritysten ja organisaatioiden digitaalisessa transformaatiossa. Vaikka organisaatio muuttaa toimintojaan digitaalisiksi hyödyntämällä valmiita alustoja ja palveluita, avainasemassa ovat teknologian sijaan ihmiset.
Kolme pääperiaatetta onnistuneeseen transformaatioon
Jotta organisaatio onnistuu transformaatiossaan ja välttää ”digihulluuden”, sen täytyy muistaa kolme pääperiaatetta.
1. Ihminen johtaa, teknologia tekee
Digitaalisen transformaation onnistuminen riippuu osaltaan muutokseen käytetyistä ulkoisista resursseista. Vielä enemmän se riippuu kuitenkin organisaation omasta kyvystä uudistua. Tämän vuoksi transformaatioon tehtävissä investoinneissa tulee panostaa paitsi teknologiaan, vielä enemmän myös liiketoiminnan uudelleensuunnitteluun ja henkilöstön osallistumiseen.
Transformaation tulee tietysti tuottaa mitattavia tuloksia ja tehdyn investoinnin tulee maksaa itsensä takaisin. Viime kädessä tulokset eivät kuitenkaan ole teknologian ansiota. Ne ovat entistä paremman johtamisen ansiota. Digitaalinen transformaatio on yritykselle tapa lisätä tehokkuuttaan antamalla ihmisille tilaisuus tehdä sitä, missä he ovat parhaimmillaan.
2. Teknologia mahdollistaa uudenlaisen työn
Keinoäly ja muut digitaaliset järjestelmät eivät korvaa ihmisen ajattelua, mutta ne voivat tehostaa sitä. Parhaimmillaan kyse ei enää ole ihmisen ja koneen työstä, vaan uudenlaisesta yhteistyöstä ihmisen ja koneen välillä. Esimerkiksi terveydenhuollossa tekoäly voi sekä vapauttaa aikaa potilastyöhön että parantaa tuloksia. Lääkäreiden saneluiden kirjaamiseen ei enää HUS:illa tarvita tekstinkäsittelijöitä, vaan kone tulkitsee puhetta. Toisaalla konenäkö ohjeistaa lääkäriä löytämään röntgenkuvista tai kudosnäytteistä huomionarvoisia asioita. Ihminen ja tekoäly pystyvät yhdessä parempaan kuin ihminen tai kone yksin.
Digitaalista transformaatiota suunnittelevan yrityksen kannalta tämä korostaa sen tärkeyttä, että sijoitukset liiketoiminnan ydinjärjestelmiin tehdään oikein. Samalla liiketoiminta tulee virtaviivaistaa hyödyntämään teknologian avaamia mahdollisuuksia.
3. Teknologia ei kahlitse luovuutta, vaan vapauttaa sen
Yksi yleisimmistä teknologiaan liittyvistä harhaluuloista on pelko ”digihulluudesta” eli siitä, että teknologiset alustat kahlitsevat ihmisen ajattelua ja pakottavat organisaation toistamaan kaavamaisia ratkaisuja järjestelmien kahlitsemina. Jos näin käy, syy ei kuitenkaan ole teknologiassa, vaan sen vääränlaisessa hyödyntämisessä. Oikein suunniteltu teknologia ei tee organisaatiosta vähemmän inhimillistä vaan päinvastoin.
Pyörää ei kannata yrittää keksiä uudestaan rakentamalla yritykselle omia, väistämättä kankeita järjestelmiä. On parempi hypätä jättiläisten hartioille: hyödyntää teknologian uusinta kehitystä edustavia globaaleja alustoja ja keskittää organisaation voimavarat ja luovuus uudenlaisten toimintatapojen ja kilpailuedun kehittämiseen.
Kehityksen tiellä on vanhanaikainen tapa johtaa
Digitaalisessa transformaatiossa ei ole kyse koneille alistumisesta, vaan uudenlaisten työtapojen oppimisesta ja parhaimmillaan entistä ihmisläheisemmästä työkulttuurista. Käsillä oleva muutos on suuri, mutta keinoälyä ja digitaalisia alustoja ei tarvitse pelätä sen enempää kuin aikoinaan olisi tarvinnut pelätä rautateitäkään.
Ihmiskunnalla on taipumus yliarvioida teknologisten muutosten lyhytaikaisia vaikutuksia, mutta aliarvioida niiden vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Siksi digitaalinen transformaatio kannattaa toteuttaa kunnianhimoisesti, mutta ei hosuen. Se vaatii organisaatioilta ja koko yhteiskunnalta paljon, mutta sen potentiaaliset hyödyt ovat myös valtavia.
Tarvitsemme keinoälyä ja sen mahdollistamaa tuottavuusloikkaa ratkaisemaan ilmastokriisin, väestön ikääntymisen ja muiden aikamme ongelmien synnyttämiä haasteita. Kehityksen tiellä ei ole itse teknologia, vaan vanhanaikainen tapa johtaa organisaatioita. Siksi sopeutumisen muutokseen tulee alkaa nyt.
Lue lisää: Osallista ihmiset tai digitransformaatio ei onnistu – 5 vinkkiä onnistuneelle muutosmatkalle
Kirjoittaja
Lassi Kurkijärvi on rakentanut digitaalista liiketoimintaa neljännesvuosisadan ajan. Nykyisin hän auttaa suomalaisia yhtiöitä digitaalisessa transformaatiossa Sofigaten Executive CTO:n roolissa. Hänen intohimonsa on ihmisyys kaikissa eri muodoissaan: muutos syttyy tai sammuu sen varassa innostuvatko ja sitoutuvatko ihmiset siihen.
Julkisten palvelujen digitalisoinnin tulee palvella ihmisten arkea
Johtaja, tiedätkö missä kunnossa datasi on?
