Ajattele tekoälyä työvoimana, älä teknologiana – näin voit tuplata saavuttamasi liiketoimintahyödyt
Mitä yhteistä on organisaatioilla, jotka onnistuvat aidosti muuttamaan toimintaansa tekoälyn avulla? Niille tekoäly ei ole enää projekti, työkalu tai kokeilu – vaan uudenlainen osa työvoimaa.
”Tekoäly ei ole vain työkalu. Älä ajattele sitä teknologiana, vaan työvoimana.” Tässä on tärkein oivallus, jonka toin toukokuussa tuliaisina teknologiajätti ServiceNow’n Knowledge25-tapahtumasta Las Vegasista.
Jokavuotinen tilaisuus on maailman suurimpia tekoälytapahtumia. Tänä vuonna sen kantava teema olivat AI-agentit ja se, kuinka valjastaa ne työhön ihmisten avuksi kaikkiin organisaation toimintoihin.
Ajatus on mielestäni mullistava verrattuna siihen, missä organisaatiot meillä tällä hetkellä menevät tekoälykehityksessä. Teettämämme tuoreen markkinakartoituksen mukaan erilaisia tekoälykokeiluja tehdään kyllä paljon, mutta niiden hyödyt näkyvät lähinnä yksilötason tuloksissa. Odotukset ovat korkealla, mutta tuloksia on saavutettu vasta vähän.
Irralliset, siiloissa tapahtuvat teknologiakokeilut eivät vielä valitettavasti johda kestävään ja skaalautuvaan kehitykseen. Esimerkiksi IDC:n tuoreen tutkimuksen mukaan peräti 85 prosenttia kokeiluista ei päädy tuotantoon. Oma markkinakartoituksemme taas osoitti, että innokkaista kokeilusta huolimatta vain 6 prosenttia organisaatioista on onnistunut uudistamaan liiketoimintaansa tekoälyn avulla yli yksikkörajojen.
Kun alamme ajatella tekoälyä työvoimana, näkökulma muuttuu perustavanlaatuisesti.
Tekoälyagentit eivät ole vain tehokkaampia työkaluja. Ne ovat uudenlaista työvoimaa, joilla on aivan eri vahvuudet kuin ihmisillä. Ne voivat tehdä työtä tauotta, käsitellä massiivisia tietomääriä reaaliaikaisesti ja löytää asioita, joita ihminen ei osaisi edes etsiä. Tekoäly ei vain tue työtä – se pystyy tekemään asioita, joita ihmisvoimin ei aiemmin ole ollut mahdollista toteuttaa.
Vanha järjestelmäviidakko ei ole este
Teknologia kaikkeen tähän on olemassa. Pääsimme Las Vegasissa kuulemaan asiakkaita, kuten AstraZeneca ja Stellantis, jotka ovat lähteneet ”all in” -periaatteella tekoälytyövoiman käyttöön. Demoissa esiteltiin, miten agentit avustavat joka organisaation kolkassa, tuotekehityslaboratoriosta asiakaspalveluun. Palvelu- ja tuoteinnovaatioita syntyy, ja ihmistyöntekijät keskittyvät entistä paremmin ydintekemiseen.
Miksi meillä Suomessa harva on vasta tarttunut mahdollisuuteen? Kokemukseni mukaan monessa organisaatiossa uskotaan vielä, että tekoälytyövoiman käyttöä estää vanha järjestelmäviidakko. Todellisuudessa järjestelmien ei tarvitse olla este: ne voivat jäädä ennalleen, kunhan niissä oleva data saadaan käyttöön.
Kun data on saatavilla, järjestelmien päälle voidaan rakentaa älykäs agenttikerros, joka luo kilpailuedun. ServiceNow’n ennusteen mukaan tulevaisuudessa 80 prosenttia järjestelmien käytöstä on tekoälyn tehtävänä ja vain 20 prosenttia jää ihmisten hoidettavaksi. Tekoälyn hyödyntäminen ei siis vaadi täydellistä järjestelmäuudistusta, vaan uutta tapaa ajatella toiminnan kehittämistä.
Toinen tyypillinen kapula rattaissa tuntuu olevan regulaatiomörkö – eli lainsäädännön vaatimuksien pelko. Monessa organisaatiossa tekoälyn käyttöä jarrutetaan varmuuden vuoksi, ilman että sääntelyyn olisi aidosti perehdytty. Usein kysyttäessä selviääkin, ettei tietosuojan tai muun sääntelyn rajoitteita ole purettu tarkemmin auki.
Oletetaan, ettei tekoälyä voida käyttää vaikkapa siksi, että aineistossa on henkilötietoja. Todellisuudessa tekoäly ei useimmiten tarvitse tunnistetietoja tehdäkseen työnsä tehokkaasti. Lisäksi moderneissa liiketoiminta-alustoissa on sisäänrakennetut keinot hallita riskejä, tietoturvaa ja sääntelyn noudattamista.
Avainkysymys: Kuinka johtaa uudenlaista AI-työvoimaa?
Tekoälyagentit haastavat perinteisen työvoiman käsitteen – ja samalla koko johtamisen. Yksittäinen agentti voi nopeuttaa sähköpostien kirjoittamista tai tietojen hakua, mutta todellinen muutos tapahtuu, kun agentit toimivat yhdessä, kymmenien tai jopa tuhansien tekoälytoimijoiden joukkona. Tällaisen kokonaisuuden johtaminen ei onnistu sattumalta.
Juuri tämä avainasia on monelta organisaatiolta vielä ratkaisevasti hukassa: kyky orkestroida tekoälytyövoimaa. Mitä agentit tekevät tiiminä? Kuka vastaa mistäkin? Miten työ siirtyy agentilta toiselle?
Tarvitaan kaksitasoinen johtamisen rakenne. Ensinnäkin pitää olla käyttöjärjestelmä, jossa tekoälyagentit toimivat yhteen, keskustelevat ja siirtävät tehtäviä toistensa välillä. Toiseksi tarvitaan toimintamalli, jonka avulla ihmiset johtavat agenttityövoimaa: asettavat tavoitteet, arvioivat suoriutumista ja huolehtivat riskien hallinnasta. Näin varmistetaan myös, että agenttien toiminta pysyy organisaation tavoitteiden, sääntöjen ja arvojen mukaisena.
Jättiläisten olkapäiltä näkee kauemmas
Eräs markkinakartoituksemme kiinnostavimpia tuloksia on tässä: parhaiten tekoälystä ovat hyötyneet ne yritykset, joilla tekoäly on sisäänrakennettuna liiketoiminta-alustoihin. Kokemuksemme mukaan näin voidaan tuplata todennäköisyys saavuttaa merkittäviä hyötyjä. ServiceNow puhuu jopa onnistumisen mahdollisuuksien nelinkertaistamisesta!
Miksi näin? Kun yritys ottaa tekoälyn käyttöön liiketoiminta-alustan kautta, se voi keskittyä teknologian kehittämisen sijaan siihen, miten oma toiminta muuttuu. Tekoälymallit ovat valmiina käytettäviksi – kuin pistorasiasta tuleva sähkö. Kokeiluja ja testailuja ei tarvita. Maailman johtavat teknologia-alustat kyllä toimivat meilläkin.
Myös visiointi helpottuu. Monissa käymissäni keskusteluissa nousee esiin se, että kahden tai kolmen vuoden päähän katsominen tuntuu kovin vaikealta. Teknologia kehittyy niin nopeasti, että uusia mahdollisuuksia avautuu jatkuvasti ja usein täysin yllättäen.
Kun tekoälyä alkaa kehittää valmiilta alustalta, lähtötaso on jo alussa korkeampi. Isaac Newtonin kuuluisia sanoja mukaillen: jättiläisten olkapäiltä näkee kauemmas. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, vaan jättien kyydissä pääsee näkemään, mitä on tulossa ja mikä on mahdollista. Ideoita syntyy todennäköisemmin, kun ollaan mukana kehityksessä, ei sen perässä.
Uskalla ryhtyä tekoihin, älä tyydy tarkkailuun
Kehitys ei pysähdy odottamaan. Jo nyt teknologian kehityksen ja yritysten keskimääräisen kypsyystason välillä on kasvava kuilu. Osa organisaatioista uskaltaa ja ampaisee liikkeelle, toiset jäävät tarkkailemaan: odottamaan oikeaa hetkeä investoida, pohtimaan vanhojen järjestelmien ongelmia tai jatkamaan pieniä kokeiluja siellä täällä.
Vielä ei ole liian myöhäistä hypätä kehityksen vauhtiin mukaan. Sen sijaan tarkkailuasemaan jumiutuminen voi olla kohtalokasta.
Lataa maksuton markkinakartoitusraportti tekoälystä ja tuottavuusloikasta.
Kirjoittajasta
Juha Kujala toimii teknologiajohtajana Sofigaten Platforms-liiketoiminnassa. Hänen ammatillinen intohimonsa on viedä organisaatioita kohti parempia palveluita hyödyntämällä uusien teknologioiden mahdollisuuksia. Juhalla on vahva kokemus ServiceNow-alustasta ja palvelukehityksen johtamisesta.
Älä osta teknologiaa tai myy ratkaisua, vaan rakenna ymmärrystä.
Lisää vuorovaikutusta – lisää vaikuttavuutta järjestöille
