Teknologia-alan vastuullisuus alkaa ihmisistä
Teknologiayritysten liiketoiminnalla on suuria sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia – ja siksi myös vastuullisuustyössä tulee keskittyä ihmisiin, Sofigaten Anna de Torres ja Marika Mertala väittävät.
Useimmilla yrityksillä on ollut jo vuosien ajan jonkinasteinen vastuullisuusohjelma. Yritysten vastuullisuustyön taso on kuitenkin vaihdellut.
Usein ongelmat johtuvat puutteellisesta sitoutumisesta. Vaikka ylin johto ja vastuullisuustiimi pitäisivätkin liiketoiminnan kestävyyttä kuinka tärkeänä asiana, toisissa yksiköissä aiheelle saatetaan antaa paljon vähemmän painoarvoa. Moni sidosryhmä ei välttämättä edes tunne yrityksen vastuullisuustyön tavoitteita.
Todellinen kilpailutekijä vastuullisuudesta syntyy vain silloin, kun se on aidosti koko yrityksen asia. Tämä edellyttää sitä, että yrityksen vastuullisuusstrategia syntyy 360-asteisesti: sekä ylhäältä alas, alhaalta ylös että sivusuunnassa. Strategialla täytyy olla yrityksen ylimmän johdon mandaatti, mutta samalla organisaation kaikkien tasojen ja kaikkien sidosryhmien täytyy saada vaikuttaa siihen.
Monilla toimialoilla ihmisten osallistaminen vastuullisuuden määrittelyyn avaa myös silmiä siitä, mikä yrityksen kestävässä liiketoiminnassa on kaikkein olennaisinta. Erityisesti teknologia-alalla moni yritys on keskittänyt kestävyystyönsä panokset ensisijaisesti ympäristövaikutuksiin – siitä huolimatta, että usein yrityksen toiminta vaikuttaa voimakkaasti ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Keskiössä teknologian vaikutus ihmisiin
Sofigaten vastuullisuusstrategiaa kirkastamaan koottiin yrityksen eri toiminnoista tehokas task force -ryhmä. Työnsä pohjaksi ryhmä sai valtavasti tietoa, jota oli koottu haastattelemalla asiakkaita, yhteistyökumppaneita, sijoittajia ja muita sidosryhmiä. Eri sidosryhmien osallistaminen vastuullisuuspohdintaan vahvisti ennen kaikkea käsitystä siitä, että liiketoimintateknologiayrityksen vastuullisuus painottuu yrityksen sosiaalisiin vaikutuksiin.
Vaikka ympäristövaikutukset tuleekin ottaa huomioon kaikessa liiketoiminnassa, Sofigaten vastuullisuusstrategian neljässä painopistealueessa – yhteiskunnallinen arvonluonti, osaamisen edistäminen, ihmisten hyvinvointi ja toiminnan eettisyys – on kaikissa pohjimmiltaan kyse teknologian ja ihmisen välisestä suhteesta.
Sofigaten yhdessä asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa toteuttamat liiketoimintateknologiahankkeet luovat yhteiskunnallista arvoa tehostamalla sekä yritysten että julkisten organisaatioiden toimintaa ja parantamalla sekä niiden työntekijöiden että loppuasiakkaiden elämää. Tämä korostaa vastuuta siitä, että teknologiaa hyödynnetään oikein ja eettisesti.
Teknologiayrityksen vastuullisuutta onkin edistää laajasti ymmärrystä teknologiasta ja sen vaikutuksista. Sofigate järjestää esimerkiksi avoimia ja maksuttomia AI Living Lab -työpajoja, joissa generatiivisen tekoälyn käyttömahdollisuuksiin perehdytään käytännön kokeilujen kautta. Samankaltaisia kelle tahansa avoimia koulutuksia on tarjolla myös liiketoimintateknologian vastuullista käyttöä edistävästä Business Technology Standard -viitekehyksestä.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi edellyttää psykologista turvallisuutta
Teknologian kestävä hyödyntäminen edellyttää sitä, että teknologian parissa työskentelevät ihmiset saavat tuntea tekevänsä merkityksellistä työtä yhteisössä, joka kunnioittaa heidän arvojaan ja joka ottaa huomioon heidän yksilölliset elämäntilanteensa. Sofigaten yrityskulttuuri painottuukin osaamisen jatkuvan kehittämisen ohella jatkuvasti enemmän työntekijöiden fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Viihtyisät ja erilaiset tarpeet huomioivat työtilat ja yksilöllisesti joustavat työajat ovat yksi osa kokonaishyvinvointia. Samalla jaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin kysymykset nousevat jatkuvasti tärkeämmiksi.
Teknologia-alalla on puhuttu pitkään työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta, mutta kaikkien työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi ja oikeus psykologiseen turvallisuuden tunteeseen eivät aina ole saaneet ansaitsemaansa huomiota.
Sofigatessa on tunnistettu se, että kokonaisvaltainen hyvinvointi on mahdollista vain, jos jokainen työntekijä saa tuntea tulevansa hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Kokonaishyvinvointia vahvistava kulttuuri ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se asettaa uudenlaisia vaatimuksia johtamiselle, esihenkilötyölle ja henkilöstön koulutukselle.
Raportointi on työkalu, ei itseisarvo
Sofigaten uuden vastuullisuusstrategian pohjalta käynnistettävissä hankkeissa noudatetaan samaa periaatetta kuin strategian laatimisessa. Mukaan halutaan erilaisia näkemyksiä talon eri osista ja eri sidosryhmiltä. Vastuullisuus ei saa jäädä pienen piirin vastuulle, vaan sen tulee näkyä jokaisen ammattilaisen arjessa.
Ihmiskeskeisyys ei kuitenkaan tarkoita tavoitteellisuudesta luopumista. Käynnistettäville hankkeille ja toimenpiteille määritellään KPI:t, joiden seuraaminen varmistaa suunnitelmien toteutumisen – ja joiden viestiminen sisäisesti ja ulkoisesti edistää sekä oman henkilöstön että sidosryhmien pitkäjänteistä sitoutumista. Lisäksi toimenpiteet tulevat osaksi liiketoimintojen päivittäistä tekemistä ja kaikkien työtä.
Tieto laajenevasta raportointivelvollisuudesta on toiminut monessa yrityksessä tehokkaana herättäjänä vastuullisuustyöhön. Se on saanut yritykset päivittämään vastuullisuusstrategioitaan ja kehittämään järjestelmiä raportoinnin toteuttamiseksi. Raportointi ei kuitenkaan saa olla kestävän liiketoiminnan perimmäinen tavoite. Se ei myöskään saa syödä resursseja vastuullisuustyön käytännön toteutukselta.
Kun vastuullisuusraportointi on organisoitu tehokkaasti, se tuottaa dataa, jota yritys voi hyödyntää prosessiensa ja koko toimintansa kehittämiseksi. Samalla dataa voidaan jakaa sidosryhmien ja yhteistyökumppanien kanssa. Näin raportointi tukee sitä, mistä teknologiayrityksen vastuullisuudessa ja koko liiketoiminnassa on pohjimmiltaan kyse: teknologian hyödyntämisestä ihmisten auttamiseksi.
Lue lisää:
Johtaja, oletko sinä organisaatiosi liiketoiminnan kehittämisen heikoin lenkki?
Miksi pehmeät arvot ovat kovia arvoja – ja miksi ihmiskeskeinen johtaminen on asiakkaan etu
Kirjoittajat
Anna de Torres on Sofigaten Head of Communications and People. Henkilöstöasioiden lisäksi hän on työskennellyt viestinnän, markkinoinnin ja liikkeenjohdon strategian parissa ja opiskellut positiivista psykologiaa. Annan intohimona on auttaa ja tukea yksilöitä ja organisaatioita pääsemään parhaimpaansa hyvää tiimihenkeä ja kasvun asennetta vaalien.
Marika Mertala uskoo, että ihmisten johtamisessa on kyse ennen kaikkea vastuullisuudesta. Sofigaten Employer Branding and Recruiting Leadin roolissa hän on erikoistunut rakentamaan työympäristöjä ja -kulttuureita, joissa painotetaan työntekijöiden hyvinvointia tulosten saavuttamiseksi.
Yhteistyö toimivan ja arvoa tuottavan julkishallinnon kulmakivenä
Julkisten palvelujen digitalisoinnin tulee palvella ihmisten arkea
