Tekoälyagentit eivät kompastu teknologiaan vaan johtamisen puutteeseen
Tuoreempien tutkimusten mukaan vasta harva organisaatio on ottanut käyttöön tekoälyagentteja. Sofigaten keväällä tekemässä selvityksessä yli 60% vastaajista ilmoitti, että tekoäly ei ollut vielä tuonut mainittavaa liiketoimintahyötyä ja jos hyötyä oli saavutettu, se oli syntynyt liiketoiminta-alustoille rakennetuista tekoälyagenteista.
Loppuvuodesta 2025 tehdyn vastaavan selvityksen mukaan tekoälyagenttien käyttöönotto on ottanut askeleita eteenpäin, mutta edelleen vain 10% vastaajista sanoo koko organisaatiossa olevan käytössä yli 10 agenttia. ServiceNown teettämän selvityksen mukaan 74% organisaatioista ei ole vielä toteuttanut ainuttakaan agenttia, joskin liki puolet suunnittelee agenttien käyttöönottoa seuraavan vuoden aikana. Salesforcen selvityksessä vastaava luku oli 66 %.
Lataa tuore markkinakartoitus ”Miltä tekoälyaikakauden menestyvä organisaatio näyttää?”
Agenttien käyttöönotto takkuaa
Liiketoimintaprosesseihin ja työnkulkuihin sisällytettyjen tekoälyagenttien tuoma potentiaali on ilmeinen, mutta miksi organisaatioissa ei olla päästy vauhtiin niiden käytössä?
Teknologiasta tilanne ei jää kiinni. Sen sijaan yhtenäisten toiminta- ja hallintamallien puute haittaa tekoälyagenttien käyttöönottoa merkittävästi.
Tilannetta voisi verrata työharjoittelijakampanjaan, jossa työpaikalle palkataan kymmenien harjoittelijoiden joukko.
Ihmisharjoittelijoita rekrytoitaessa prosessi on usein selkeä ja toimintamalli kirkas. Työpaikalla kartoitetaan mille osastolle harjoittelijoita tarvitaan tai voidaan ottaa, kuinka monelle on tarve, sekä mitä harjoittelijat tulevat tekemään. Harjoittelijat rekrytoidaan keskitetysti, jotta taso pysyy korkeana.
Kun harjoittelijat saapuvat joko joukkona tai pienissä erissä, työpaikalla on hyvä käsitys ja kontrolli harjoittelijoista, jotta perehdyttäminen sujuu jouhevasti. Näin harjoittelijat oppivat työpaikan käytännöt ja pääsevät töihin kiinni.
Jokaisella harjoittelijalla on nimetty vastuullinen, joka pitää huolta, että harjoittelija suoriutuu ja viihtyy työssään. Myös muille työntekijöille on tehty selväksi, mitä kultakin harjoittelijalta voi olettaa ja missä asioissa heiltä voi pyytää apua.
Miten tilanne muuttuisi, jos jokaisen osaston jokainen tiimi palkkaisi joka päivä uuden harjoittelijan kertomatta siitä muille osastoille etukäteen – tai oikeastaan ollenkaan. Ilman erillistä hyväksyntää. Ilman tarkkaa käsitystä siitä, mitä harjoittelija tulee tekemään. Ilman, että harjoittelijan perehdyttäminen on kenenkään vastuulla. Ilman, että suoriutumista seurataan mitenkään. Ja ilman, että kukaan kertoo muille työntekijöille, miten harjoittelijat voivat heitä auttaa.
Lopputuloksena työpaikan käytävillä istuisi todennäköisesti rivi harjoittelijoita toimettomina vakituisten työntekijöiden kävellessä stressaantuneina ohi.
Juuri näin monissa organisaatioissa toimitaan. Ihmisharjoittelijoiden sijaan virtuaaliset käytävät täyttyvät koekäytössä olleista agenteista ja muista tekoälytoiminnallisuuksista.
Agentit vaativat perehdytystä ja johtamista kuten ihmisetkin
Tekoälyagenttien kohdalla yllä kuvattu rekrytointi- ja perehdytysprosessi tapahtuu murto-osassa ajasta, mutta samat lainalaisuudet pätevät. Organisaatioissa tarvitaan kipeästi selkeitä hallinta- ja johtamismalleja paitsi uusien tekoälyagenttien kehittämiseen, myös sen varmistamiseen, että jokaisella agentilla on selkeä omistajuus. Liiketoimintatarpeiden tulee ohjata tekoälykehitystä ja kehityksen pitää tapahtua huomattavasti nopeammin kuin vaikkapa ennen nopeana pidetyillä ketterillä menetelmillä, kuitenkin niin, että kontrolli säilyy.
Käytännössä johtamismallissa tulee ottaa kantaa hyvin konkreettisiin kysymyksiin, kuten miten organisaatiossa päätetään, mitä agentteja seuraavaksi otetaan käyttöön, mitkä tekijät ohjaavat agenttikehityksen priorisointia, mitä tietoja kukin agentti saa käyttöönsä, missä foorumissa ja kuinka usein todetaan agentti valmiiksi otettavaksi käyttöön ja niin edelleen.
Nokkelimmat organisaatiot valjastavat tekoälyagentit johtamismallin tueksi, jolloin agentit ohjaavat ihmisiä toimimaan yhteisten käytäntöjen mukaisesti. Esimerkiksi uuden kehitysidean kohdalla tekoälyagentti neuvoo ihmistä, miten idea tulisi kuvata, jotta kuvaus on yhteismitallinen muiden tarvekuvausten kanssa ja opastaa, kenelle – oli kyse sitten ihmisestä tai toisesta agentista – idean edistämiseksi toteutukseen seuraavaksi kannattaa keskustella.
Yksikään tekoälyagentti ei ole pakasta vedettynä valmis, vaan ne vaativat opettamista organisaation tavoille. Jokaisen tekoälyagentin käyttöönotto on oma transformaationsa, jota tulee johtaa systemaattisesti, jotta ihmisten vakiintuneet työskentelytavat muuttuvat ja agenteista syntyy hyötyä.
Ovat agentit tulevaisuuden työharjoittelijoita?
Vertailu tekoälyagenttien ja työharjoittelijoiden kesken ei ole täysin sattumaa. Tekoälyagenttien kehityksen huima vauhti on tuonut keskusteluun yhä enemmän saman dilemman, jonka uransa alkuvaiheessa olevat nuoret kohtaavat.
Tekoälyagentit kykenevät suorittamaan yhä paremmin juuri niitä yksinkertaisia rutiinitehtäviä, joiden parissa moni aloittaa työuransa. Mutta miten päästä kiinni haastavampiin tehtäviin, jos perusasioita ei pääse opettelemaan työssä?
Pessimismin sijaan samaa kysymystä voi myös lähestyä optimistisesti; mitä jos tekoälyagenttien avustuksella työharjoittelijat omaksuvat vaativammat työtehtävät merkittävästi nopeammin kuin aiemmin ja kykenevät siirtymään haastavampiin rooleihin nopeammin?
Henkilöstöjohtajat, jotka pohtivat tulevaisuuden työvoiman tarpeita, voivat valmitautua siihen, että organisaatio koostuu jatkossa paitsi ihmishenkilöstöstä, myös agenteista, joiden tulee toimia yhdessä.
Kuinka monessa organisaatiokaaviossa agentit ovat jo mukana? Moniko henkilöstöjohtaja on jo harkitsemassa tittelin vaihtoa Chief Work Officeriksi – eli henkilöiden johtamisesta työn johtajaksi?
Kirjoittajasta
Juho Nevalainen toimii Sofigatella teknologiajohtajana Business Technology Integrator -liiketoiminnassa, AI agents -ohjelman omistajana sekä AI-tarjoomasta vastaavana johtajana. Business Technology Integrator auttaa kasvuhakuisia organisaatioita haastavissa liiketoiminnan muutoshankkeissa tuomalla yhteen Sofigaten johtamis- ja teknologiapalvelut aina strategisesta suunnittelusta hankkeiden johtamiseen ja jatkuvien it-palveluiden ylläpitoon. Juholla on pitkä kokemus it-johtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen konsultoinnista, konseptien kehittämisestä ja kaupallistamisesta sekä tekoälyn hyödyntämisestä liiketoiminnan suunnittelussa.
Haluatko kuulla lisää?
Kerromme mielellämme, miten voimme auttaa yritystänne kasvamaan ja kehittymään.
Suomesta sähköisen asioinnin kärkimaa
Haluatko tekoälyhankkeestasi nopeita tuloksia? Vältä nämä 4 virhettä
