Edelläkävijäyritykset ovat jo pitkällä – näin tekoäly muuttaa yritysten kilpailukenttää

Tekoälyaikakauden edelläkävijäyritykset saavat jo merkittävää hyötyä investoinneistaan, ja etumatka odottajiin kasvaa, kenties pysyvästi. Kaikkein suurin tuottavuusloikka syntyy kuitenkin vasta, kun yksilö- ja tiimitason kehityksestä skaalataan yritystasolle, uudistaen organisaation läpileikkaavia arvovirtoja sekä ihmisen ja tekoälyn roolia arvontuotannossa, muistuttaa Sofigaten Niina Uusi-Autti.

Uunituoreessa, pohjoismaisille suuryrityksille tänä syksynä toteutetussa kartoituksessa jo 45 prosenttia vastaajista kertoo saavuttaneensa tekoälyllä kilpailuetua. Tätä etujoukkoa leimaa optimismi: avoin suhtautuminen tekoälyn mahdollisuuksiin ja uteliaisuuden sävyttämä kokeilukulttuuri, joka on johdattanut yritykset jo pitkälle tekoälyn hyödyntämisessä. Etujoukolle yhteistä on, että yritykset ovat kasvattaneet ymmärrystä tekoälyn mahdollisuuksista käytännön tekemisen kautta ja samalla luoneet strategista selkeyttä siitä, mihin panostuksia kannattaa kohdentaa.

Yli puolet vastaajista – odottajat – viivyttelee yhä. Vaarana on, että odottajat jäävät pysyvästi jälkeen edelläkävijöiden vauhdista. Tekoäly tulee eittämättä muuttamaan toimialojen arvontuotannon logiikkaa. Markkinamuutokset aiheuttavat epäjatkuvuutta, ja perinteinen resepti, jolla kannattavaa kasvua on edellisen vuosikymmenen ajan tehty, ei välttämättä enää toimikaan. Odottajille signaalit alkavat näkyä pikkuhiljaa, kun tulokset alkavat hiipua edelläkävijöiden onnistuessa kääntämään asiakkaat puolelleen.

Tekoälyavusteisesta tekoälyvetoiseksi organisaatioksi

Tekoälyaikakauden etujoukkoyrityksiä yhdistää muutama seikka. Näitä yrityksiä ohjaa näkemyksellinen johto, jonka strateginen ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista on saanut yritykset liikkeelle tekoälymatkalla. Kokeilujen kautta syntyneiden oppien avulla he ovat jo siirtyneet erillisistä tekoälyhankkeista liiketoimintavetoiseen kehitykseen. Näiden yritysten ambitio on määrittää uudelleen koko yrityksen leikkaavat arvovirrat. Etujoukko on myös vahvasti kiinni tekoälyn kolmannen aallon kehityksessä, jossa kehitetään tekoälyagentteja hoitamaan niitä tehtäviä, joihin aiemmin tarvittiin ihminen.

Tämä muutos ei ole teknologinen, vaan se muuttaa yrityksen toimintatapaa, työnkuvia ja arvontuotannon logiikkaa. Yritysten etujoukko on jo investoinut vahvasti osaamisen kehittämiseen ja roolikohtaisiin oppimispolkuihin, joiden avulla tekoälyn käyttö voidaan demokratisoida organisaation kaikilla tasoilla. Näissä yrityksissä tekoäly toimii työkalun sijaan uutena digitaalisena työkaverina, joka täytyy kouluttaa ja perehdyttää tehtäväänsä huolella, ihan kuten meidät ihmisetkin.

Parhaimmillaan voimme kouluttaa tekoälyagentin suorittamaan tehtäviä kokeneimman asiantuntijan suoritustasolla. Tekoälyagentti voi esimerkiksi näyttää mallia siitä, miltä laadukas projektisuunnitelma tai business case -laskelma näyttää, ja samalla nostaa kokemattomammankin asiantuntijan suoritustason seniorin tasolle. Tämä luo valtavasti mahdollisuuksia korkeakoulutettujen nuorten työttömyyden ratkaisemiseen.

Ei vain yritystalouden, vaan kansantalouden kohtalonkysymys

Tekoälyvetoisen organisaation saama kilpailuetu syntyy vahvasti sekä asiakasrajapinnassa että operatiivisen tehokkuuden parantumisena. Hyödyntämällä tekoälyagentteja asiakaspolun kaikissa vaiheissa yritys pystyy ymmärtämään asiakkaidensa tarpeita aiempaa syvällisemmin ja palvelemaan heitä entistä personoidummin ajasta ja paikasta riippumatta. Edelläkävijät ovatkin nyt kartoituksen mukaan siirtymässä skaalaamisvaiheeseen.

Kun agentit ovat laajassa käytössä ja ne on integroitu liiketoiminta-alustoihin, ne pystyvät hoitamaan automatisoidusti yhä laajempaa joukkoa entistä monimutkaisempia tehtäviä yhdessä ihmisten ja toisten digitaalisten työkavereidensa kanssa. Lopulta yrityksen arvonkehitys voidaan irrottaa ihmisten työtunneista, mikä tuo merkittävän vaikutuksen yrityksen tuottavuuteen. Tekoäly ei näkemykseni mukaan korvaa ihmistä, mutta varmasti vapauttaa asiantuntijoiden aikaa rutiinitehtävistä arvoa tuottavampiin tehtäviin.

Tässäkin asiassa etujoukon yritykset ovat etulyöntiasemassa, sillä tekoälyloikassa first-mover advantage tulee olemaan merkittävä. Ensimmäisinä tekoälyn skaalautuviin hyötyihin kiinni pääsevät yritykset saavuttavat nopeasti sellaisen teknologisen ja liiketaloudellisen etumatkan, että viivyttelijöiden voi olla mahdotonta kuroa sitä kiinni – miten kilpailla tilanteessa, jossa kilpailijat onnistuvat muuttamaan pelin sääntöjä?

Kyse ei ole ainoastaan yritystalouden vaan myös kansantalouden menestymisestä. Suomen tuottavuus on junnannut paikallaan yli vuosikymmenen, ja keskeinen kysymys on, onko meillä varaa odottaa. Pienenä kansantaloutena meidän pitää olla luovia löytääksemme uusia kasvun lähteitä ja keinoja paikata vääristyneen väestöpyramidin aiheuttamaa pulaa tietotyöläisistä. Tekoälyssä on ratkaisuja molempiin, meillä pitää vain olla riittävästi rohkeutta ja optimismia tarttua niihin.

Lataa markkinakartoitus ”Miltä tekoälyaikakauden menestyvä organisaatio näyttää”

Kirjoittajasta

Niina Uusi-Autti on digitaalisen liiketoiminnan ammattilainen ja liiketoimintajohtaja, jolla on laaja-alainen kokemus digitaalisesta murroksesta, digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä sekä datan ja tekoälyn hyödyntämisestä osana liiketoimintaa ja johtamista. Sofigatella Niina johtaa strategista uudistumista ja vastaa uusien kyvykkyyksien kehittämisestä Sofigaten johtoryhmässä.