Data – kultaa, jota kukaan ei halua omistaa?
Jokaisesta yrityksestä löytyy lukuisia omistaja- ja vastuurooleja. Liiketoimintaomistajat ovat vastuussa voitosta ja tappiosta. Prosessinomistajat varmistavat, että liiketoimintaprosessit toimivat ja kehittyvät. Sovellusten omistajat huolehtivat puolestaan siitä, että heidän sovelluksensa vastaavat liiketoiminnan tarpeita ja palveluvastaavat huolehtivat muun muassa asiakastyytyväisyydestä.
Myös datalle on oma vastuuroolinsa, yleensä nimellä Data Owner. Mitä tämä henkilö tekee?
Monet konsultit ja järjestelmätoimittajat vakuuttavat, että kyseiselle roolille on todella tarvetta. Datan omistajaa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun tiedonpuhdistusprojekti aloitetaan, master data vaatii uudelleenjärjestelyä tai kun tieto pitää siirtää uuteen liiketoimintajärjestelmään.
Tämä rooli vaikuttaa monille organisaatioille vaikealta toteuttaa. Joskus roolia kuvaillaan liian abstrakteilla termeillä ja siitä syntyy kahinaa liiketoiminta- ja IT-organisaatioiden välillä. Hyviä kandidaatteja on vaikea löytää, koska kukaan ei oikeastaan osaa vastata heidän ”Mitä minä tästä hyödyn?” -kysymykseensä. Lopputuloksena datan omistajan tehtävä voi valua yrityksen kesätyöntekijälle, joka palkattiin siivoamaan dataa ERP-käyttöönottoprojektissa.
Tee datasta omistamisen arvoista
Datan omistajan roolin välttely tuntuu oudolta. Kaikki puhuvat, että ”data on uutta kultaa” – mutta miksi kukaan ei halua omistaa tätä kultaa?
Itse asiassa datan omistajalla on paljon huolehdittavanaan. Dataan ja analytiikkaan sijoittavat yritykset huomaavat pian, että uusien dataluetteloiden ja data-altaiden (data lake) pystyttäminen aiheuttaa useita hallinnollisia haasteita. Kuka on vastuussa datan laadusta tai myöntää pääsyoikeudet? Entä kuka toimii portinvartijana sisäistä valvontaa ja turvallisuutta koskevissa asioissa?
Miten siis houkutella sopiva ehdokas datan omistajaksi? Se on yksinkertaista: huolehdi siitä, että henkilön rooli heijastaa sitä arvoa, joka tiedolla on yrityksellesi.
Onko Data Owner kuitenkaan edes oikea titteli kuvaamaan kyseistä roolia? Miten olisi Information Steward, Data Governor tai Data Value Leader? Voisihan titteli olla jopa Data Midas – kaikki mihin hän koskettaa, muuttuu kullaksi!
Mikä on datan todellinen arvo?
Osa yrityksistä on pohtinut datan arvoa. Asiakastiedon arvo ilmoitetaan esimerkiksi tilinpäätöksessä aineettomana pääomana. Aina ei kuitenkaan ole helppoa asettaa tarkkaa arvoa. Siksi on tärkeämpää kehittää yhteinen käsitys suunnasta, mihin arvo muuttuu ajan kuluessa ja mitä odotettu tuotto on.
Datan omistajan tehtävä voidaan määritellä löytämällä vastaus kysymykseen: Mitä pitäisi tehdä, jotta datamme arvo kasvaisi? Myös kysymys ”Mitä minä tästä hyödyn?” saa konkreettisen vastauksen. Vastaus on kannustinjärjestelmä, joka liittyy tietojen arvonnousuun ja/tai tietovarantojen tuottoon.
Miten datan arvoa mitataan?
Arvoa voidaan mitata laadullisesti viitekehyksellä, jossa on neljä ulottuvuutta. Näitä on kuvattu alla esimerkkikysymyksin:
- Perusasiat: Onko meillä tietojohtamisen perusta kunnossa? Kuinka hyvin datamme on käytettävissä? Kuinka helppo sitä on hyödyntää analyyttisiin tarkoituksiin? Kuinka laadukasta data on?
- Dynamiikka: Kuinka reaaliaikaista datamme on? Entä onko se ajanmukaista? Kerätäänkö uusia näkökulmia ja havaintoja systemaattisesti? Kuinka monta uutta tietokokonaisuutta on luotu?
- Näkökulmat: Voiko tiedostamme muodostaa uutta ymmärrystä? Kuinka paljon näkökulmamme on laajentunut tai muuttunut sitten edellisen vertailuperiodin?
- Innovaatiot: Millaisiin innovaatioihin tietomme on johtanut? Kuinka monta kertaa?
Ensi kerralla, kun etsit organisaatiossasi sopivaa datan omistajaa, muista kertoa tästä kullasta!
Kirjoittaja
Sofigaten Senior Executive Menno Huijben vastaa Business Technology Transformations and Data Leadership -konseptista.
Häntä kiinnostaa päätöksenteko liiketoiminnassa – tiedon, intuition ja kokemuksen yhdistäminen. Hänen mottonsa kuuluu: ”Älä koskaan unohda inhimillistä tekijää.”
Essi Ahokas on koukussa uuden oppimiseen, ja siitä hyötyy koko tiimi
Panostatko hankinnoissa säästöihin vai työntekijäkokemukseen – vai molempiin?
