Hyppää sisältöön

Tositarinoita rohkeille johtajille: Kuinka design taltutti IT-mörön?

Olipa kerran IT-mörkö. Se oli myöhästelystä ja turhautumisista koostuva myyttinen hahmo, jonka maineen kaikki tunsivat: sen huhuttiin napsivan iltapalakseen kokemattomampien liiketoimintajohtajien yöunia ja jopa työuria. Minne tahansa mörkö menikin, se kylvi epävarmuutta ja pelkoa ympärilleen.

Mörkö sai ihmiset tuskailemaan, ettei teknologia tukenut liiketoimintaa ja sen muutoksia riittävän nopeasti. Ahdistus levisi samalla, kun teknologisten valintojen viidakko kasvoi: IoT, AI, automaatio, robotiikka, koneoppiminen – kaikki pitäisi ottaa haltuun, mielellään jo eilen. Vanha toiminnanohjausjärjestelmäkin oli jäämässä eläkkeelle ja kello tikitti.

Kenellekään ei ollut selvää, mistä lähteä liikkeelle tai mitkä toimenpiteet hyödyttäisivät liiketoimintaa eniten.

Joka päivä yrityksissä kitkuteltiin olemassa olevilla teknologiaratkaisuilla, vaikka markkinat ja Gartnerin raportit viestittivät, että parempaan olisi pystyttävä ja pian. Kaikki ketterienkin kokeilujen tuotokset jäivät yksittäisiksi ratkaisuiksi. Niitä ei pystytty tukemaan, saatikka skaalaamaan liiketoiminnan kriittisimpiin osa-alueisiin. ”Huoh, taaskaan ei huomioitu meidän kokonaisarkkitehtuuria”, IT-osasto nillitti liiketoiminnan järjestämien hackathonien jälkeen.

Kuului huokauksia: ”Liian hidasta”, ”Liian kallista!”, ”Ollaan melkein 2020-luvulla, eikö tätä jo voisi automatisoida!”, ”Olisipa hienoa, jos noin voitaisiin tehdä, mutta katsos kun tämä meidän ERP-järjestelmä ei tue … ”.  Lista oli loputon ja esteitä liiketoiminnan nopealle muutokselle tuntui riittävän.

Selviä mörön tekosia.

Eräänä päivänä eräs rohkea johtaja löi nyrkin pöytään: ”Nyt riittää!” Oli aika houkutella IT-mörkö ulos siilostaan ja kohdata se silmästä silmään. Keino tarjoutui eteen yllättäen, kun taas yhtenä unettomana yönä johtaja katsoi keittiönpöydällä lojuvia Fiskarsin oransseja saksia – suomalaisen muotoilun riemuvoittoa vuodelta 1967.

Design! Mörkö saisi kohdata designin maagisen voiman!

Design oli kaikille tuttua arkielämästä: luksusmerkeistä, autoista, älylaitteista, huonekaluista. Vaan mitä tekemistä designilla olisi IT-mörön taltuttamisen ja liiketoimintateknologian kanssa, epäilevät eskot tivasivat. Paljonkin, johtaja intoili. Designissa yhdistyvät tarkoituksenmukaisuus eli liiketoiminnan tarpeet, toteutettavuus eli teknologian mahdollisuudet ja haluttavuus eli käyttäjän kokemus.

Aloitettiin design-hanke. Muotoilun menetelmien avulla yrityksissä kuvattiin liiketoiminnan arvoketju strategiasta kassavirtaan. Sen varrelle tunnistettiin keskeiset liiketoiminnan kyvykkyysalueet: markkinointi, tuotekehitys, myynti, tuotanto, talous ja niin edelleen. Näiden alle ryhmiteltiin yksittäiset kyvykkyydet, myynnissä esimerkiksi ratkaisu- ja palvelumyynti, asiakkuudenhallinta, asiakaskannattavuus ja hinnoittelu.

Nyt tarjolla oli selkeä näköala, jonka avulla yrityksessä kyettiin tarkastelemaan eri toimintoihin liittyvää tekemistä eri kulmista: Löytyykö toiminnalle järjestelmätukea? Millainen käyttäjäkokemus siinä on? Millaista dataa meillä on käytössä? Mitkä prosessit toimintoon liittyvät? Voisiko tekemistä – tai edes osia siitä – automatisoida? Voidaanko hyödyntää robotiikkaa? Onko koneoppimisesta hyötyä?

Kun yhteinen kieli löytyi ja mörköä katsottiin designin tarjoamien silmälasien lävitse, yrityksen liiketoimintajohto oli pudota penkiltään:

IT-mörköhän ei ollut mörkö lainkaan!

Se oli pikemminkin ystävällinen jättiläinen, jolla oli tuhannen herkuleksen voimat auttaa koko yritys menestykseen.

Oivalluksen seurauksena yrityksessä alkoi todellinen dialogin aika. Liiketoiminnan ja teknologian edustajat puhuivat nyt kielellä, jota molemmat ymmärsivät. Tavoitteet kuvattiin selkeästi ja yksinkertaisesti.

Kaikille oli selvää, mistä ydinjärjestelmäuudistus tulisi aloittaa ja konkreettisia tuloksia saatiin jo muutamassa viikossa. Yhdellä silmäyksellä nähtiin, missä tekoälyä kannatti hyödyntää ja mistä kokonaisia toimintoja voitaisiin automatisoida. Ratkaisuvaihtoehtoja punnittiin ilman turhaa vatulointia. Nyt keskityttiin asioihin, jotka tuottivat liiketoiminnalle suurimman hyödyn nopeimmin.

Rohkean johtajan oivalluksen ansiosta yritys pääsi eroon noidankehästä. Enää fokus ei ollut järjestelmien ongelmissa tai teknologiatulipalojen sammuttamisessa, vaan liiketoiminnan arvon luomisessa ja johtamisessa.

Design oli tullut yritykseen jäädäkseen.

Ajan myötä sekä liiketoiminnan että teknologian edustajat oppivat hyödyntämään designia entistä nokkelammin. Sitä sovellettiin joskus isosti, strategiasta kassavirtaan, joskus taas kohdennetummin, vaikkapa myynnissä ja asiakkuuksien hallinnassa.

IT-Mörkö jäi historiaan – sehän oli ollut vain kommunikointivaikeuksia. Joskus pikkujouluissa sen entistä kammottavaa mainetta muisteltiin ja ihmeteltiin, miten IT, niin tärkeä kasvun ja menestyksen voima, oli joskus saattanut herättää valtavaa pelkoa. Johtaja ei enää öisin kävellyt ympyrää keittiössä, vaan näki makoisia unia sängyssään.

Tarinan opetus

Moni liiketoimintajohtaja tunnistaa IT-mörön ja tarinassa kuvatut kipukohdat ainakin jonkinlaisessa muodossa. Design-ajattelu on Suomessa yleisesti tuttua, vaan liiketoiminnan ja teknologian johtamisessa käytettävänä työkaluna se on vielä lapsenkengissä.

Haluan rohkaista Sinua avaamaan oven designille: sen avulla nopeutat liiketoiminnan kehittämistä merkittävästi. Designin keinoin voit luoda teknologiasta ja tiedon hyödyntämisestä aidon mahdollistajan sekä kilpailuedun lähteen.

Mikä teknologia tukee parhaiten yrityksellesi tärkeitä kyvykkyyksiä ja niiden kehittämistä? Mihin kannattaa keskittyä, mihin ei? Design valaisee reitin suurissa muutoksissa ja ohjaa ymmärtämään, millaisia vaatimuksia eri vaihtoehtojen toteuttamiseen liittyy.

Omassa työssäni olen kokenut, että design antaa mahdollisuuden valita silmälasit, joiden kautta tarkastella tilannetta. Esimerkiksi:

Ja kyllä – designin avulla saavutetaan tuloksia nopeammin. Jopa puolet nopeammin.

Haluatko kuulla esimerkkejä siitä, kuinka designia on hyödynnetty liiketoiminnan kehittämisen moottorina? Ole toki yhteydessä Sannaan, sanna.suomela[at]sofigate.com. 

 

Kirjoittaja
Sanna Suomela johtaa Sofigatella Business Technology Design -liiketoimintaa ja auttaa yrityksiä muuttumaan puolet nopeammin.

 

Etsi