Viime vuoden puolella Fortune 500 -listan kärkikymmenikköön tiensä raivanneen Amazonin perustaja Jeff Bezos totesi itse uskovansa, että jopa alustatalouden suunnannäyttäjä Amazon tulee ajautumaan konkurssiin. Hän perustelee kantaansa suurten yhtiöiden hitaalla uudistumiskyvyllä. Samaa osoittaa myös Fortune 500 -listan 30 parhaan kärki, jossa vain neljännes yrityksistä oli listalla 30 vuotta sitten. 

Monella yrityksellä on edessään uudistumisen paikka. Jos ydinliiketoiminta tulee muuttumaan seuraavan vuosikymmenen aikana, on kokeilut aloitettava jo tänään. Vaan riittääkö sekään?

Ei ole sattumaa, että jopa kahdeksan kymmenestä Forbesin listaamasta maailman arvostetuimmasta brändistä toimii alustataloudessa. Alustojen päällä uudistumiskyky jakautuu verkostolle, joka tuottaa käyttäjilleen arvoa. Tämä osaltaan helpottaa alustan omistajan painetta luoda jatkuvasti uusia palveluita ja tuotteita, sillä alustan omistaja voi keskittyä arvoverkoston hallintaan.  

Jos ajatellaan, että verkostossa tapahtuva avoin innovaatio ja jaettu kehittämiskyky ovat menestyksen avaimia liiketoiminnan uudistamiselle, heittävät Bezosin sanat niidenkin päälle synkän varjon: Amazon on nimittäin Forbesin mukaan maailman innovatiivisimpien yritysten kärkikymmenikössä. Harvalla yrityksellä on kuitenkaan resursseja mahdollistaa kokeiluja yhtä laajasti kuin edellä mainitulla jätillä. 

Mikä sitten avuksi?

Mistä löytyy sellainen kumppani tai joukko edelläkävijöitä, joiden kanssa voitaisiin kehittää yrityksen nykyistä toimintaa suuntaan, joka tuottaa arvoa myös kymmenen vuoden päästä? 

Näihin kysymyksiin on yhä vaikeampi saada kunnon vastausta, sillä ympäristöstä tulevien muutosten määrä ylittää monesti nykyiselläänkin yritysten reagointinopeuden. Samalla muutosten määrän povataan lisääntyvän kiihtyvällä nopeudella jatkossa. Koska tulevaisuuden ennustamisesta (forecasting) tulee alati vaikeampaa, on ajattelu pikemminkin käännettävä ympäri: pois tulevaisuuden tarkoista tavoitetiloista ja kohti sinne vieviä muutosajureita.  

Muutosjoustavuus

Tarkan suunnittelun sijaan on siis yhä tärkeämpää parantaa organisaation kykyä vastata muutoksiin ennakoivasti (foresight). Tällä haetaan takaa muutosjoustavuutta eli kykyä yhdistää ympäristön signaaleja oman yrityksen tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. Esimerkiksi: jonkin lain muuttuminen voi tarkoittaa merkittävää muutosta oman yrityksen toimintaan. Toisena esimerkkinä signaalista voidaan nostaa jollain toisella toimialalla tapahtuva liiketoimintamallien muutos, joka voi antaa vinkkiä avautuvista mahdollisuuksista ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta.  

Kun nämä ympäristön signaalit käännetään vielä yrityksen kontekstiin pohtimalla, mitä ne tarkoittavat tulevaisuuden liiketoiminnalle, puhutaan usein skenaariotyön tekemisestä. Silloin muodostuu riittävän konkreettisia tulevaisuudenkuvia, jotka tukevat tämän päivän päätöksentekoa. Näiden pohjalta voidaan käynnistää kokeiluja ja hankkeita uuden liiketoimintakyvykkyyden aikaansaamiseksi.  

Osallistaminen

Jos palataan takaisin alussa mainittuun alustatalouteen, on huomattava, että alusta on kannattava vain, jos se tuottaa jonkinlaista arvoa jokaiselle verkostossa toimivalle. Tämän pohjalta voidaan todeta, että verkoston tulevaisuutta on mahdotonta ohjata ja suunnitella tyhjiössä. Muutoksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia ekosysteemissä. 

Miten sitten luoda koko verkoston tulevaisuus vuorovaikutteisesti? Suunnittelun aikana tulee osallistaa tärkeimmät sidosryhmät, joiden kanssa luodaan yhdessä alusta tai kasvattavia askelmerkkejä alustana jatkokehitykselle.  

Käytännössä osallistavien menetelmien eri vaiheissa voidaan selvittää sidosryhmiltä muun muassa yhteisiä uskomuksia siitä, millaiset verkoston rakenteet kantavat pitkällä tähtäimellä. Tulevaisuuskestävään suunnitteluun liittyy myös vahvasti yhteisen näkemyksen hakeminen niistä trendeistä ja globaaleista muutosajureista, jotka vaikuttavat verkoston toimintaa ja toisaalta myös sen osasten liiketoimintaan ja toimintaympäristöön. Yhdessä muodostettu näkemys tulevaisuudesta antaa kehittämiselle suunnan, johon eri osapuolten on helpompi sitoutua. Pohjimmiltaan eri osallistavat menetelmät tähtäävät juuri omistajuudentunteen synnyttämiseen ja eri osapuolten sitouttamiseen. 

Toisaalta osallistaminen on myös keino jakaa ympäristöstä nousevien signaalien tarkkailuvoima laajemmalle joukolle. Tämä ei kuitenkaan tapahdu käskemällä vaan näyttämällä, miten havaitut signaalit toimivat pohjana erilaisille tulevaisuuden skenaarioille. Tästä työstä on saatavissa suurta etua, kun osallistujajoukosta saadaan nostettua esiin piileviä tarpeita ja heikkoja signaaleja. Nämä voivat osaltaan kertoa siitä, mihin suuntaan toimintaympäristö on muuttumassa ja minne seuraavat konkreettiset kehitysaskeleet tulisi suunnata. 

Kuinka sitten fasilitoida tulevaisuuskestävää suunnittelua? Miten jaan resurssit? Miten rajaan suunnitteluun osallistuvan joukon? Millä aikajänteellä suunnittelua tulisi tehdä? 

FaaS (Foresight as a Service)

FaaS on yhteissuunniteltua tulevaisuutta tukeva palvelu, jossa luodaan tulevaisuudenkuvia ja konkreettisia askelmerkkejä yrityksen tai alustan kehitykselle. Palvelun eri vaiheissa kartoitetaan muutosajureita ja osallistetaan yrityksen tärkeimpiä sidosryhmiä ja työntekijöitä eri tasoilta, jotta saadaan aikaan yhteinen näkemys tulevaisuuden suunnista.  

Kiinnostuitko? Lue lisää tulevaisuuden luomisesta ja siitä, miten FaaS voi auttaa sinua määrittelemään oman yrityksesi ja alustasi seuraavia kehitysaskeleita kohti muutosjoustavaa huomista.

Lue: Ennakointi tuo etuja -blogikirjoitus

Haluatko tietää lisää ja kääntää yrityksesi tulevaisuudenkestäväksi? Ota yhteyttä Practice Lead Sanna Suomelaan!
sanna.suomela[a]sofigate.com, puh. 040 512 3148

Kirjoittajat

Minna-Maria Salonen toimii Business Designerina ihmislähtöisen liiketoiminnan muotoilun parissa Sofigatella. Työssään hän yhdistää työkaluja ja menetelmiä palvelumuotoilun ja tulevaisuudentutkimuksen parista luodakseen yritysten kanssa muutosjoustavia polkuja tulevaisuuteen.  

Sakari Nisula toimii Sofigatella  ennakoinnin asiantuntijana, ja hänen erityisasiantuntemustaan on tulevaisuudentutkimuksen metodit. Hän yhdistelee ennakoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen oppeja luotsatessaan yrityksiä pois lyhytkatseisista kehitysprojekteista kohti kestävää liiketoiminnan uudistamista ja tulevaisuustaitoista organisaatiota.

Jutun kuva: Designed by Ijeab

Read these next