Digitalisaatio, koneoppiminen ja tekoäly ovat nyt kovassa huudossa, ovat olleet jo jonkin aikaa. Mutta mitä ne oikeastaan ovat? Voin kertoa teille salaisuuden – niiden kaikkien perustana on data ja sen hyödyntäminen.

Koneoppiminen yleisesti määritellään tekoälyn yhdeksi osa-alueeksi. Yleisemmällä tasolla tekoälyn taas voi jakaa esimerkiksi heikkoon ja vahvaan tekoälyyn. Se, mitä tapoja ja tekniikoita tekoälyn toteuttamisessa käytetään, ei ratkaise sitä, onko tekoäly heikkoa tai vahvaa. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että vahvaa tekoälyä ei ole vielä keksitty, eikä ole vielä mitään varmuutta siitä, milloin se keksittäisiin, jos koskaan.

Koska vahvaa tekoälyä ei ole olemassa, keskittykäämme tekoälyyn, joka jo on olemassa. Rajoitutaan tässä koneoppimiseen sekä kehittyneeseen data-analytiikkaan. Kehittyneessä data-analytiikassa käytetään yleisesti koneoppimisalgoritmeja datan käsittelyssä. Kun esimerkiksi datasta etsitään tietoja, se tehdään koneoppimisalgoritmien avulla.

Koneoppiminen on matematiikkaa – ei tekniikkaa

Koneoppiminen ei lopulta ole kovinkaan mystistä, se ei ole myöskään tekniikkaa, se on matematiikkaa. Eri tekniikoiden ja ohjelmistokielien avulla koneoppimisratkaisut toteutetaan. No myönnettäköön, koneoppiminen on myös tekniikkaa, mutta tekniikka, Python, R-kieli tai jokin kaupallinen sovellus ei ole sen ydin, vaan matematiikka. Monilta matematiikka on päässyt unohtumaan, paitsi ehkä kaiken maailman dosenteilta.

Kun koneoppiminen, tai kehittynyt data-analytiikka, automatisoidaan, syntyy tekoälyratkaisu. Usein tekoälyratkaisu koostuu useammista koneoppimisratkaisuista. Mutta kun siis koneoppinen, tai kehittynyt data-analytiikka, automatisoidaan, käsitellään automaattisesti dataa. Puhutaan siis automaattisesta datan eli tiedon käsittelystä. Kuulostaako tutulta? Kyllä, automaattinen tietojen käsittely, eli ATK.

ATK:n paluu

ATK:ta on jo pitkään käytetty ihmisten työtehtävien tehostamisessa ja automatisoimisessa. Kun teemme WEB-selaimella hakukyselyn, taustalla käytetään monia ATK-algoritmeja parempien hakutulosten näyttämiseksi muutamassa sekunnissa. Kun ajaessa käytämme navigaattoria, sen taustalla pyörii useita ATK-algoritmeja, jotka johdattavat meidät paikasta A paikkaan B. Kun luemme sähköposteja, taustalla pyörii ATK-algoritmeja, jotka suodattavat roskapostia. ATK:ta on hyödynnetty jo pitkään ja sen merkitys tulee jatkossa kasvamaan, varsinkin rutiininomaisissa tehtävissä, joissa ihmiset ovat huonoja.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti 18.5.2017 ohjausryhmän valmistelemaan ehdotusta Suomen tekoälyohjelmaksi, hieno juttu! Voitaisiinko perustaa myös ohjausryhmä valmistelemaan ehdotusta Suomen ATK-ohjelmaksi?

Ai niin, onhan yrityksenne tai organisaationne data kunnossa? Ilman sitä jää ATK-loikka tekemättä.

Kirjoittaja:
Jyrki Martti, Advisor, Sofigate

Read these next