”IT-ihmiset voivat olla oman organisaationsa vankeja” – Fiksusti rakennettu arkkitehtuuri on yhteinen kieli IT:n ja bisneksen välillä
Vuonna 2018 kaikki liiketoiminnan kehitysprojektit johtavat lopulta tietohallintoon. Digitalisaatio ulottuu yrityksen kaikkiin toimintoihin, joten IT-funktio on keskeisessä roolissa ratkaisemassa kaikkia liiketoiminnan haasteita.
Ilman järkevästi rakennettua ja jatkuvaan asteittaiseen muutokseen valmista kokonaisarkkitehtuuria yksikään organisaatio ei voi selvitä digitalisaation haasteista kuivin jaloin. Ongelmia yritetään monesti ratkaista hankkimalla uusia järjestelmiä – mutta jos tietoarkkitehtuuri on siivottomassa kunnossa, järjestelmähankinnat pikemminkin lisäävät ongelmia kuin poistavat niitä.
Kokonaisarkkitehtuurin tehtävä on luoda yhtenäinen kuva liiketoiminnasta ja IT:stä, jotta ne voivat kommunikoida saumattomasti keskenään. Kun bisnes ja IT onnistuvat luomaan yhteisen kielen, IT:stä tulee aito liiketoiminnan kehityskumppani, eikä pelkkä kustannusyksikkö.
Arkkitehtuuri ei elä siiloissa
Ennen kaikkea kyse on johtamisesta. ICT Standard Forumin tietohallintomallissa puhumme Business Relationship Managementista (BRM), eli liiketoiminnan ja IT:n keskinäisestä riippuvuudesta ja tuesta toisilleen.
Valitettavasti sekä IT-ihmiset että liiketoiminnan tekijät ovat usein omien organisaatioidensa vankeja. Kumpikin on todella kiinni omissa projekteissaan ja liian syvällä niissä. Niinpä arkkitehtuurin kehittämistyössä saatetaan jämähtää liialliseen oman tontin ongelmien analysoimiseen.
Arkkitehtuuri ei kuitenkaan elä siiloissa, vaan sen tehtävänä on johtaa kehitysajatuksia hallitusti projektiportfolioon. Ulkopuolisen konsultin käyttäminen arkkitehtuurityössä voi auttaa keskittymään isoon kuvaan ilman historiasidonnaisuutta. Tehokkain yhdistelmä saadaan, kun konsultin raikas näkemys yhdistetään tilaajaorganisaation omaan tietotaitoon ja syväosaamiseen. Tällöin kehitysprojektien panokset pystytään laittamaan oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan, eikä tekemistä pirstota liian pieneksi. Resurssit kun ovat aina rajallisia.
Neljä konsulttikorvaa kuulee enemmän kuin kaksi
Onnistunut arkkitehtuurikonsepti vaatii siis radikaaliakin yksinkertaistamista. Tärkeintä on, että lopputuloksena saadaan valmiita näkökulmia ja selkeitä toimenpiteitä jatkoa varten, ei pelkästään dokumenttipinoa.
Meidän tapamme tehdä arkkitehtuurityötä on Enterprise Architecture as a Service -konsepti. Olennaisena osana siihen kuuluu joustava resursointi. Konsulttikaksikko, jossa on sekä juniori- että senioritekijät, pystyy ammentamaan raikkaampia näkemyksiä asiakkaan hyödyksi ja tuottamaan kustannustehokkaampia tuloksia. Parityöskentelyn ilo ja etu on siinä, että pystymme kuuntelemaan asiakasta neljällä korvalla kahden sijaan ja olemaan aidosti läsnä asiakkaan luona projektin aikana. Ongelmatilanteissa on helpompi tehdä korjausliikkeitä, kun useampi ihminen on perillä projektin kulusta ja tavoitteista.
Käytännön työssä juniori ja seniori sparraavat toisiaan ja toimivat toistensa rakentavina kriitikoina. Toisella on syvempi kokemus työelämästä ja toisella kenties tuoreempaa näkemystä opintojen pohjalta. Tällainen yhdistelmä kannustaa kumpaakin olemaan rohkeampi ja löytämään näkökulmia, joita ei yksin löytäisi. Ne taas näkyvät asiakkaalle laadukkaampana lopputuloksena.
Delegointi pakottaa selkeyteen
Lisäksi tärkeä käytännön hyöty seniorin ja juniorin parityössä on se, että tehtävien delegointi pakottaa miettimään toteutuksen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä jo projektin aikana.
Niinpä projektin loppusuoralla luovutusvaihe konsultilta asiakkaalle helpottuu, kun konsulttipari on jo projektin mittaan joutunut käytännössä pohtimaan ja kirjaamaan, mitkä tehtävät kuuluvat kenellekin ja missä roolissa kukakin toimii. Tai jos kehitystyötä päädytään jatkamaan yhdessä konsultin kanssa, jatkosuunnitelmien ja päätösten tekeminen helpottuu, kun askelmerkit ja suuntaviivat ovat työskentelytavan ansiosta hioutuneet hyvin selkeiksi.
Julkisten palvelujen digitalisoinnin tulee palvella ihmisten arkea
Johtaja, tiedätkö missä kunnossa datasi on?
