Kaikki puhuvat agilesta, mutta monet ymmärtävät sen väärin – 6 myyttiä ja totuus niiden takana
Muutos on maailmassamme läsnä kaikkialla. Sen nopeus on huimaava, ja kiihtyy koko ajan. Tarve vastata muutokseen lisää kiinnostusta ketteriä menetelmiä kohtaan kaikissa organisaatioissa. Ajattelutapa ymmärretään kuitenkin usein väärin.
Ketterän kehittämisen kulmakivenä on kyky ymmärtää muutosta ja vastata siihen hallitusti. Menetelmien juuret ovat ohjelmistokehityksessä, mutta viime vuosina ne ovat saavuttaneet kriittisen massan myös perinteisillä toimialoilla. Tämä johtuu siitä, että IT ja liiketoiminta kietoutuvat yhä enemmän yhteen. Ketterän kehittämisen ajurit ovat entistä useammin liiketoiminnan puolella.
Vaikka agilesta on tullut valtavirtaa, asia ymmärretään usein väärin. Harhaluulot on oikaistava, jotta ketterällä kehittämisellä päästään haluttuihin tuloksiin.
Myytti 1: Yritys muuttuu ketteräksi ottamalla käyttöön uudet menetelmät
Ketterä kehittäminen ei ole valmis menetelmäpaketti, vaan ennen kaikkea uusi tapa ajatella. Jos ajattelutapa ei muutu koko organisaatiossa, mikään menetelmä itsessään ei tee yrityksestä ketterää. Monille organisaatioille tämä on haaste.
Myytti 2: Ketterä kehittäminen on samanlaista kaikissa yrityksissä
Ketterän kehittämisen mallia ei saa valmiina kaupan hyllyltä. Jokaisen organisaation on rakennettava itse sopiva tapa toimia. On virhe omaksua jokin malli sellaisenaan tai kopioida se toisesta organisaatiosta, jonka kulttuuri- tai teknologiaympäristö on aivan erilainen. Päälle liimatut menetelmät eivät toimi.
Myytti 3: Ketterässä kehittämisessä kaikki on sallittua
Ketteriin menetelmiin liittyy harhaluulo rajattomasta vapaudesta. Jos ketteryys yhdistyy ad hoc -tekemiseen, seurauksena on kaaos. Todellisuudessa ketterä kehittäminen on hyvin kurinalaista. Se perustuu yhteisesti sovittuun malliin, joka helpottaa ja selkeyttää työskentelyä ja vastuita.
Myytti 4: Keskittyminen arvoon vapauttaa suunnittelusta
Ketterässä kehittämisessä keskitytään voimakkaasti arvon tuottamiseen. Liikkeelle lähdetään pienin askelin ja asiakkailta pyydetään jatkuvasti palautetta, jonka mukaan työ etenee. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suunnittelusta ja dokumentoinnista voitaisiin luopua. Ne ovat jatkuva osa ketterää kehittämistä.
Myytti 5: Ketterä kehittäminen irrottaa aikatauluista
Perinteinen kehittäminen tapahtuu tiukkojen aikataulujen puristuksessa. Ketterä kehittäminen muuttaa aikataulujen luonnetta – kiveen hakatun päämäärän sijaan kyse on nyt pitkän matkan juoksusta, johon ketterät menetelmät tuovat välietappeja. Päämäärää kohti edetään yhdessä, ja välietappien jälkeen saadaan palautetta siitä, pitääkö suuntaa vaihtaa. Työskentelytapa on jaksamisen kannalta kestävä.
Myytti 6: Ketterä kehittäminen säästää kustannuksia
Ketterillä menetelmillä ei pyritä säästämään resursseja kehittämisessä vaan saavuttamaan bisneshyötyjä nopeammin. Hyödyt tulevat aluksi pieninä palasina, mutta niiden kumulatiivinen vaikutus on suuri. Tuotokset vastaavat myös paremmin asiakkaiden tarpeisiin – nyt ei arvailla, mitä viiden vuoden päästä tarvitaan, vaan kuunnellaan asiakasta. Näin vältetään tilanne, että vain pieni osa kehittämisestä on relevanttia ja tuottaa arvoa.
Ketterä kehittäminen on koko organisaation yhteinen muutosmatka
Ketterä kehittäminen muuttaa tapaa organisoida työtä. Muutos koskettaa koko organisaatiota – on vaikea olla ketterä, jos muu organisaatio on jäykkä.
Yksi keskeinen muutos on siiloista irtautuminen: asioita tehdään yhdessä, ja tiimeissä on hyvin eritaustaisia ihmisiä. Myös päätöksenteko muuttuu radikaalisti, kun keskijohto ei enää pidä kaikkia lankoja käsissään, vaan päätöksiä tehdään siellä, missä on paras asiantuntemus. Työstä tulee entistä mielekkäämpää, kun siihen voi vaikuttaa itse enemmän. Tällä on asiantuntijoille suuri arvo.
Muutosmatka ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan uuden ajattelutavan omaksuminen voi olla haastava prosessi. Me Sofigatella voimme auttaa sekä organisaatioon sopivan ketterän kehittämisen mallin rakentamisessa että sen käyttöönotossa. Päälle liimattujen mallien ja yksittäisten menetelmien sijaan tarkoitus on saada koko organisaatio toimimaan ketterästi. Ajattelutavan muutos on kaiken a ja o.
Lue lisää: Haluatko tulla ketteräksi johtajaksi? Ota nämä kolme askelta
Kirjoittajat
Eila Pohjola ja Aura Tiainen toimivat ketterän kehittämisen parissa Sofigatella. Eila vetää Sofigaten Agile Excellence -tiimiä ja Aura digitaalisten transformaatioiden tiimiä. Molemmat auttavat Agile Coachin roolissa Sofigaten asiakkaita muutosmatkalla kohti ketterää kehittämistä.
Julkisten palvelujen digitalisoinnin tulee palvella ihmisten arkea
Johtaja, tiedätkö missä kunnossa datasi on?
