Hyppää sisältöön

Kehittämissuuntautunut, operatiivinen vai selviytyvä IT-organisaatio?

Minulla on ollut ilo työskennellä jo pitkään laajan organisaatiojoukon kanssa Pohjois-Euroopassa. Muutamana viime vuotena olen saanut todistaa, että IT-organisaatioiden erottautumisen aika on todella alkanut. Jos aiemmin tietohallintojen toiminta oli melko tasapäistä, nyt jo kahden vierekkäin samassa korttelissa sijaitsevan yrityksen välillä voi olla valtavia eroja.

Suurimmat erot näkyvät kyvyssä innovoida ja valjastaa teknologia tehokkaasti tukemaan liiketoiminnan kasvua. Tämän perusteella IT-organisaatioissa hahmottuu kolme selkeää ryhmää:

1. Kehittämissuuntautuneet organisaatiot

Nämä organisaatiot ovat panostaneet vahvasti ihmisten sekä käytäntöjen kehittämiseen ja ovat ravistelleet voimakkaasti rakenteitaan. Ne käyttävät keinoja, jotka vapauttavat aikaa ja energiaa liiketoiminnalle: jatkuva vuoropuhelu, palvelumuotoilu, palvelutuotannon automaatio ja palveluintegraatio ovat tuttuja asioita.

Kun kehittämissuuntautuneen organisaation IT-johtoryhmän kanssa keskustelee, fokus on tulevaisuudessa. Pohditaan ja ennakoidaan jo nyt, mitä liiketoiminta edellyttää IT:ltä vuoden 2020 jälkeen. Liiketoiminnalla on IT:hen täysi luottamus ja IT on saanut mandaatin johtaa digitalisaatiota yrityksessä. Keskustelu liiketoiminnan kanssa on luontevaa, sekä formaalia että epäformaalia: sitä tukevat hyvät käytännöt ja oikeissa rooleissa toimivat ihmiset.

On hienoa nähdä, että tällaisia kehityssuuntautuneita organisaatiota tulee koko ajan lisää. Ne näyttävät suuntaa muillekin.

2. Operatiiviset organisaatiot

Näille organisaatioille tyypillistä on se, että ne ovat kehittäneet operatiivista toimintaansa jo pitkään ja tähtäävät nyt proaktiivisiksi liiketoiminnan kehittäjiksi. Ihmisten ja käytäntöjen kehittäminen on tunnistettu – kenties sitä ollaan viemässä eteenpäinkin – mutta fokus on vielä pääosin operatiivinen.

Vaikka kehittämisen tärkeys tiedostetaan, perspektiivi operatiivispainotteisilla organisaatioilla on tuotannossa ja lähikuukausien hankkeissa. Vaikka toiminta on järjestäytynyttä, IT-johtoryhmän agendalle nousee jatkuvasti asioita, jotka syövät energiaa kehittämiseltä ja vievät ajan strategiselta ajattelulta. Toisaalta monesti palveluiden laatu pääosin hyvällä tasolla ja vuoropuhelu liiketoiminnan kanssa pääosin toimivaa. Innovointikyky, uusien ideoiden konseptointi ja teknologian tehokas valjastaminen liiketoiminnalle kuitenkin yskivät.

Operatiivisia organisaatioita kannustan olemaan rohkeampia ja ponnistamaan pidemmälle. Ne ovat erinomaisessa asemassa oppimassa kehittämissuuntautuneilta organisaatioilta – ja pystyvät kiertämään edelläkävijöiden jo kokeilemat kompastukset. Niillä on mahdollisuus edetä kehittäjiksi nopeastikin.

3. Selviytyvät organisaatiot

Selviytyvät organisaatiot ovat kuin aikamatka 2000-luvun alun toimintamalleihin. Arki on sananmukaisesti selviytymistä. Yllätyksiä ilmenee jatkuvalla syötöllä ja samat ongelmat toistuvat, kun niiden juurisyitä ei ratkaista. Kehittämiselle ei ole juurikaan mahdollisuutta, ja hektinen tunnelma vie voimavarat ajatella muutamaa viikkoa pidemmälle.

Selviytyvissä organisaatioissa perspektiivi on hyvin operatiivinen ja toiminnan fokus teknologialähtöinen. Dialogi liiketoiminnan ja IT:n välillä on heikkoa. Ympäri organisaatiota rehottava varjo-IT on tyypillinen selviytyvän organisaation oire.

Positiivista mielestäni on se, että tällaisissa organisaatioissa kuitenkin kokeillaan paljon asioita. Jotta todellinen muutos tapahtuisi, ei kuitenkaan riitä, että välillä kokeillaan tai että IT-johto silloin tällöin vaihtuu. Koko toiminta pitäisi altistaa disruptiolle eli rakenteet jyrätä perusteellisesti uusiksi! Vain siten on mahdollista muuttua.

Selviytymismoodissa taistelevan organisaation IT-johdolle toivon ennen kaikkea mahdollisuutta tulla pois oravanpyörästä hetkeksi. Mitä tekee silloin, kun asiat eivät vie itseä, vaan itse johtaa tapahtumia? Mitä jättää tekemättä nyt, jotta voidaan uudistua ja tehdä paremmin uudistumisen jälkeen?

Miksi näillä eroilla on merkitystä? IT-organisaation toimintatapa on vaikuttanut jo pitkään merkittävästi yrityksen menestykseen – ja jatkossa vaikuttaa vieläkin enemmän.

Päivittäisten ongelmien perään huokailevien on mahdoton valjastaa tehokkaasti esimerkiksi tekoälyä tai robotiikkaa liiketoiminnan menestyjäksi. Sillä välin, kun oma fokus on operatiivisessa toiminnassa, kilpailija on jo loikannut kehittäjien joukkoon. Vielä ei ole myöhäistä astua kehittämisen polulle.

 

KIRJOITTAJASTA:

Kirjoittaja Pavel Haimi vastaa IT-palvelunhallinnan ja palveluintegraation (SIAM) konseptien kehittämisestä Sofigatella. Pavelilla on yli 15 vuoden kokemus IT:n ja IT-palveluiden johtamisesta sekä palvelunhallinnan ja palveluintegraation kehittämisestä suomalaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa.

Etsi