Jos Suomeen perustettaisiin nyt uusi kunta, miten sen palvelut rakennettaisiin?
Suomessa perustettiin viimeksi uusi kunta 1930-luvulla. Sen jälkeen olemme nähneet kuntaliitoksia, kun kasvaville sote-kustannuksille on etsitty laajempaa maksupohjaa. Sote-uudistus voisi antaa suomalaisille pitkästä aikaa tilaisuuden perustaa uusia kuntia. Miltä siis 2020-luvun kunnan sähköiset palvelut näyttäisivät?
Naapurimaa Ruotsissa uusia kuntia on perustettu viime vuosikymmeninä toistakymmentä. Samaan aikaan Suomessa on nähty vain kuntaliitoksia vastauksena kasvaviin sote-kustannuksiin.
Kuntalain mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. Kunta myös vastaa tehtäviensä rahoituksesta. Tulevan sote-uudistuksen myötä kuntien vastuulle jäävien palveluiden rahoitus ei ehkä enää vaadi yhtä laajaa väestöpohjaa kuin ennen. Voisiko meillekin tulevaisuudessa siis syntyä uusia kuntia?
Jos joku lähtisi nyt harkitsemaan uuden kunnan perustamista motiivina olisikin todennäköisesti kuntatalous ja päämääränä palveluiden järjestäminen nykyistä tehokkaammissa kokonaisuuksissa taloudellisesti kestävämmällä tavalla.
Miten Vantaan kaupunki digitalisoituu? Kuuntele podcast!
Kallis velkaraha ja verokilpailu saattavat kiristää tulevaisuuden kuntataloutta
Toistaiseksi kunnilla on ollut mahdollisuus rahoittaa palveluita veronkorotuksilla ja velanotolla. Tulevaisuudessa velkaraha saattaa kuitenkin käydä yhä kalliimmaksi. Silloin myös nuoren, 2020-luvulla perustetun kuntamme olisi rahoitettava taloutensa pelkästään veroja keräämällä.
Uusi kuntamme panostaisi todennäköisesti läpinäkyvyyteen yhteisten varojen käytössä, sillä ilman sitä myös tehokas johtaminen on mahdotonta. Läpinäkyvyys verovarojen käyttöön lisää myös luottamusta – ja sitä tulevaisuuden kunnassa tarvitaan.
Suomessa ei toistaiseksi ole nähty kuntien välistä verokilpailua. Vuokra-asumisen ja etätyömahdollisuuksien lisääntyessä kuntien välinen muuttoliike todennäköisesti kuitenkin vahvistuu. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota, koska pientenkin ryhmien liikkeillä voi olla suuria kerrannaisvaikutuksia. Esimerkiksi koulutetun työvoiman saatavuus ja pysyvyys vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen ja sitä kautta suoraan kuntatalouteen.
Tulevaisuuden kunta kohdentaa ja tuottaa sähköisiä palveluita kuin yritys
Verorasitus Suomessa kuuluu maailman kireimpiin. Korkeiden verojen vastineeksi olemme tottuneet erittäin korkeaan kunnalliseen palvelutasoon. Jotta kunnat voisivat säilyttää nykyisen palvelutason niiden pitää rakentaa mahdollisimman vaikuttavia palveluita. Vaikuttavuus syntyy siitä, että palvelut tuotetaan tehokkaasti ja kohdennetaan niitä eniten tarvitseville. Sähköiset palvelut tekevät tämän mahdolliseksi.
2020-luvulla perustettu kunta voisikin tarjota palveluita kuten yritykset. Yksityisellä sektorilla on jo luotu 360° näkymä asiakkaisiin ja heidän käyttämiinsä palveluihin. Moni yritys on jo valjastanut esimerkiksi tekoälyn ja automaation helpottamaan palveluiden oikeaa kohdentamista ja niistä viestimistä. Näin myös kustannukset pysyvät kurissa.
Taloudellisesti kestävät palvelut, vaikuttavuus ja varojen käytön läpinäkyvyys ovat tuttuja teemoja kaikille kuntien johtoportaaseen kuuluville sekä niiden laajaa palvelutuotantoa johtaville. Menestyneet yritykset ovat jo ratkaisseet onnistuneesti edellä mainitut haasteet. Samoja oppeja, menetelmiä ja työkaluja kannattaa hyödyntää tulevaisuudessa myös kunnissa, olipa sitten kyseessä kuvitteellinen uusi kunta tai ihan oma rakas nykyinen kotikuntamme.
Piditkö tästä artikkelista? Jos vastasit kyllä, voisit pitää myös julkiselle sektorille räätälöidystä uutiskirjeestämme. Lue lisää ja liity tilaajaksi täältä!
Juhana Tormilainen on Sofigaten Customer Experience liiketoimintoinnasta vastaava liiketoimintajohtaja. Yhdessä Salesforcen kanssa Sofigate tarjoaa maailman johtavissa yrityksissä ja monissa maissa myös julkishallinnon organisaatioissa parhaiksi havaittuja ratkaisuja kuntalaisen sähköiseen asiointiin