Moni voisi säästää helposti nelinumeroisen summan sähkölaskussa – miksi et toimisi samoin myös yrityksen liiketoiminnassa?
Jos et tiedä datasta mitään, iskosta mieleesi ainakin tämä: 90 % liiketoiminnan kehittämisestä liittyy tänä päivänä digitaalisiin hankkeisiin, joissa kaikissa tarvitaan luotettavaa dataa. Datan hyödyntäminen noudattaa aina samaa simppeliä kaavaa, olipa kyse oman sähkönkulutuksen optimoinnista tai mistä tahansa liiketoiminnan kehittämisestä.
Kuluttajat hakevat kuumeisesti keinoja pitääkseen sähkölaskunsa kurissa, kun vanha edullinen kiinteähintainen sähkösopimus on päättynyt. Niin myös omassa kotitaloudessani. Meillä haastetta on selätetty datan avulla. Ajoittamalla kulutuksemme fiksusti säästämme sähkölaskussamme kymmeniä prosentteja. Vuositasolla säästetty rahasumma kasvaa jopa nelinumeroiseksi.
Kuinka temppu sitten tehdään? Kuvassa aamukahdelta näkyvä suurin kulutuspiikki on omakotitalomme lämpimän käyttöveden lämmitys. Asensin tekniseen tilaamme minitietokoneen, joka hakee verkosta seuraavan päivän pörssisähköhinnat ja päättää niiden perusteella, milloin käyttövesi kannattaa lämmittää. Minitietokone ohjaa myös taloamme lämmittävän maalämpöpumpun käyntijaksoja, joiden ajoittamista varten pörssisähköhinnat yhdistetään sääennustedataan. Sääennusteen perusteella voidaan laskea kuinka monta tuntia taloa on seuraavana päivänä tarve lämmittää.
Käytämme ajastusta myös astioiden ja pyykin pesemisessä. Astianpesukone pyörähti yöllä käyntiin sen omalla ajastimella. Pyykinpesukone puolestaan oli ajastettu käynnistymään aamuviideltä, jolloin pyykit olivat herätessämme valmiita ripustettavaksi.
Sähkön käyttöä ajoittamalla olemme pystyneet painamaan sähkölaskuamme useita kymmeniä prosentteja alaspäin. Vuositasolla tästä kertyy nelinumeroinen summa.
Viisi askelta datapohjaiseen kehittämiseen
Sähkönkulutuksen optimointi on yksinkertainen esimerkki datalähtöisestä ratkaisusta. Se noudattaa kuitenkin täsmälleen samaa kaavaa kuin kaikki dataan perustuva liiketoiminnan kehittäminen. Muutama oikein asetettu kysymys ohjaa oikealle polulle ja havaitsemaan mitä tarvitaan, jotta tieltä ei suistuta pöpelikköön.
1. Mitä haluat liiketoiminnassasi kehittää?
Aivan ensimmäinen askel on pohtia, mitä haluat liiketoiminnassasi kehittää. Yllä oleva tarve sähkölaskun optimoinnista on yksi esimerkki, mutta vastaavasti yritys saattaa haluta esimerkiksi vähentää manuaalista työtä automatisoimalla raaka-aineiden oston, kun varastosaldot laskevat tietyn rajan alle, tai optimoida huoltoteknikkojen tai kuriirien ajoreittejä. Tarpeet vaihtelevat tietysti yrityksittäin, mutta yleensä vähintään strategiset kehitysteemat ovat jokaisessa hyvin johdetussa yrityksessä selvillä.
2. Mitä dataa siihen tarvitaan?
Kun liiketoiminnan kehitysteema tunnistettu, on seuraava askel pohtia mitä dataa siihen liittyy. Sähkönkulutuksen optimointiin riittää tieto pörssisähkön seuraavan päivän hinnoista eri kellonaikoina. Ajastan kotini pahimmat sähkösyöpöt – lämminvesivaraajan, astianpesukoneen ja pyykkikoneen – toimimaan silloin, kun pörssisähkö on edullisimmillaan. Lämmityskaudella tarvitsen myös tietoa seuraavan päivän säästä, sillä ulkolämpötila vaikuttaa talon lämmitystarpeeseen.
3. Onko tarvittava data saatavilla?
Yrityksellä on monesti jo kaikki tarvittava data itsellään, mutta se saattaa olla hajallaan eri järjestelmissä. Hyvin tyypillistä on myös se, että yritykseltä itseltään puuttuu jokin tieto, mutta se on asiakkailla tai toimittajilla ja mahdollisesti kerättävissä tai yhdistettävissä. Data voi myös olla julkisesti tarjolla, kuten sähköesimerkin tuntihinnat ja sääennustedata. Dataa voidaan lisäksi kerätä asentamalla tuotteisiin tai tuotantolinjoihin sensoreita.
Hyvin usein data kannattaa kerätä eri lähteistä keskitetylle data-alustalle, jolloin dataa voidaan hyödyntää useisiin eri käyttötarkoituksiin. Pilvipohjaisilta data-alustoilta löytyy uskomattoman hienostuneita ja kustannustehokkaita työkaluja datan hyödyntämiseen ja jalostamiseen.
4. Onko data luotettavaa?
Hienoinkaan idea ei toimi käytännössä, jos datan laatu ei ole riittävällä tasolla. Itse asiassa voi käydä siten, että käyttäjiltä palavat päreet uuden järjestelmän kanssa, vaikka järjestelmä sinänsä toimii teknisesti täysin oikein, mutta käyttää huonolaatuista dataa.
5. Selkeä datan hallintamalli varmistaa, että data on saatavilla ja luotettavaa
Jokainen yritys on itse vastuussa siitä, kuinka hyvälaatuista dataa se tuottaa liiketoimintaprosesseissaan. Valitettavan usein datan laatu kuitenkin muodostuu kehityksen pullonkaulaksi ja haittaa nykyisiäkin prosesseja. Esimerkiksi väärään osoitteeseen lähetetyt laskut ja verkkokaupan virhetoimitukset voivat kieliä puutteista datan laadussa.
Systemaattinen datan laadun hallinta sekä dataan liittyvät rooli- ja vastuukuvaukset ovat datan hallintamallin (engl. Data Governance) keskeisintä sisältöä. Datan hallintamallin voikin kiteyttää siten, että sen tarkoituksena on varmistaa, että tarvittava data on saatavilla ja siihen voidaan luottaa.
Olemme Sofigatella kehittäneet yhdessä kumppaniemme kanssa liiketoimintalähtöisen toimintamallin datan hallintaan ja tuoneet sen osaksi teknologiajohtamisen avointa viitekehystä, Business Technology Standardia. Tutustu malliin ja ota data haltuun sen avulla!
Datan avulla kaikki voivat voittaa
Parhaimmillaan dataan perustuvat ratkaisut hyödyttävät kaikkia osapuolia. Kun säästän sähkölaskussa, myös sähköyhtiö voittaa; kulutan sähköä silloin, kun yhtiö saa sen tukusta edullisimpaan hintaan ja kääntäen, en juurikaan kuluta sitä silloin kun se on sähköyhtiölle tukussa kalleimmillaan. Suuremmassa mittakaavassa koko yhteiskunta hyötyy siitä, että kulutukseni ajoittuu kysyntäpiikkien ulkopuolelle ja vielä suuremmassa mittakaavassa ympäristökin hyötyy – sähkön kysyntäjousto vähentää tarvetta fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön käyttöön.
Jos haluat säästää sähkölaskussa ja tehdä samalla hyvää, enempää sinun ei tarvitse datasta tietää. Vaikka oma sähkösopimuksesi olisikin kiinteähintainen, pienintä mitä jokainen voi tehdä kysyntäpiikkien tasaamiseksi on pestä astiat yöllä. Puhelimeen voi ladata sähköyhtiön tai Fingridin mobiilisovelluksen, jonka avulla voit seurata sähkön tuntihintoja. Jos asut pientalossa, niin tässä kuvattu lämminvesivaraajan ja talon lämmityksen automaatio ei vaadi ohjelmointitaitoja, sen voi toteuttaa epäkaupallisella Fissio.fi -palvelulla. Suomessa on saatavilla myös uudenlaisia sähkösopimustyyppejä, joissa sähkön perushinnasta saa alennusta, mikäli omaa kulutusta onnistuu painamaan alle pörssisähkön kuukauden keskihinnan. Tosin näidenkin sopimusten perushinnat ovat nousseet kesän jälkeen taivaisiin.
Lue lisää aiheesta! Vain 13 % yrityksistä uskoo saavansa datasta kaiken irti – katso tyypilliset sudenkuopat ja keinot niiden välttämiseen
Kirjoittaja
Markus Sipilä työskentelee Sofigatella Chief Technology Officerina ja Senior Advisorina. Hänen intohimonaan on liiketoiminnan kehittäminen bisnesteknologian ja datan avulla. Lisäksi hän haluaa kantaa kortensa kekoon, että maapallo säilyisi elinkelpoisena hänen kahdelle pienelle lapselleen ja aikanaan myös heidän lapsilleen.
Julkisten palvelujen digitalisoinnin tulee palvella ihmisten arkea
Johtaja, tiedätkö missä kunnossa datasi on?
