Johdatko mieluummin esimerkillä kuin käsimerkillä? Päättäjätutkimus paljasti yllättävän ristiriidan suomalaisyritysten digimurroksessa
Pandemia on pakottanut suomalaiset yritykset vauhdittamaan liiketoiminnan digitalisointia. Suuria kysymyksiä on kuitenkin vielä ratkaistavana. Kuinka luoda muutosta tukeva, kehitysmyönteinen yrityskulttuuri? Sofigaten Eero Noroviita pohtii kysymystä tuoreen päättäjätutkimuksen avulla.
Toteutimme Sofigatella keväällä 2021 päättäjätutkimuksen, jossa selvitimme digimurroksen tilannetta suomalaisissa keskisuurissa yrityksissä.
Millä tolalla on liiketoiminnan digitalisointi suomalaisyrityksissä? Lue yhteenveto päättäjätutkimuksestamme!
Päättäjätutkimuksemme yksi kysymysalue käsitteli liiketoimintaa tukevien teknologisten kehityshankkeiden ja niistä aiheutuvien muutosten johtamista. Keskeiseen rooliin nousi yrityskulttuuri. Vain alle puolet vastaajistamme (48 %) koki, että heillä yrityskulttuuri tuki teknologiahankkeiden läpiviemistä.
Yrityskulttuurin merkittävä vaikutus kehityshankkeisiin ei sinänsä ole uusi asia, mutta kiinnostavaksi asia muuttuu, kun pyrimme ymmärtämään, mistä yrityskulttuurin negatiivinen vaikutus juontaa juurensa.
Ihmiset sitoutuvat hankkeisiin – mutta yrityskulttuuri ei tue muutosta?
Selvitimme tutkimuksessa myös johdon, omistajien ja henkilöstön asenteita. Muutama avaintulos niistä:
- Vastaajista 63 prosenttia näki, että teknologiahankkeiden edistäminen on keskeisessä roolissa omistajastrategiassa.
- 61 prosenttia arvioi, että henkilöstö suhtautuu positiivisesti teknologiahankkeisiin.
- 76 prosenttia sanoi, että johto sitoutuu teknologiahankkeiden läpiviemiseen.
Siis kerrataanpa vielä. Enemmistö henkilöstöstä suhtautuu myönteisesti teknologiahankkeisiin, joihin johto on näkyvästi sitoutunut ja joiden edistäminen on keskeisessä roolissa omistajastrategiassa. Kaikki näyttää siis hyvältä − paitsi, että yrityskulttuurin ei koeta tukevan teknologiahankkeiden läpivientiä. Mistä on kyse? Miten yrityskulttuurin ja ihmisten asenteiden välillä on tällainen ristiriita?
Omaan korvaan yrityskulttuuri kuulostaa tässä yhteydessä vähän samanlaiselta termiltä kuin muutosvastarinta − passiivinen asia, joka hankaloittaa kehityshankkeiden edistämistä.
Näin meillä on aina tavattu toimia?
Jos yksinkertaistan rajusti niin yrityskulttuuria voisi tässä yhteydessä kuvata lausahduksena ”näin meillä on tavattu toimia”.
Se taas mielestäni viestii siitä, että kehittämishalu ei näy riittävästi organisaation toiminnassa, valinnoissa ja päätöksissä. Tarvitaan siis aktiivisia toimijoita edistämään kehitysmyönteistä organisaatiokulttuuria. Vähän niin kuin muutosvastarintaa pyritään lieventämään muutoshallinnan ja aktiivisten muutosagenttien toimin.
Johdon pitää ottaa omistajuus – tekojen tasolla, ei vain puheiden
Jotta asiat muuttuvat, johdon on syytä ottaa näkyvä omistajuus kehityshankkeista: ihan käytännön johtamisen ja tekemisen tasolla pistäen omaa persoonaa likoon muutosajurina. Pelkkä puheiden tasolla sitoutuminen, peukutus ja tuki muiden tekemisille ei riitä kehityshankkeen onnistuneeseen läpivientiin.
Liiketoimintajohdolla on parhaat edellytykset viedä muutosta läpi, koska he tuntevat liiketoimintansa ja osaavat kertoa miksi kehitys on tarpeen sekä mikä on keskeistä.
Kuten eräs haastateltavamme totesi: ”Kehityshankkeet, jotka ovat liiketoiminnan omalla vastuulla, ne tulevat myös oikeasti tehtyä ja niille saadaan ne hyödyt, joita tavoitellaan.”
Johto pystyy myös avainhenkilöiden kanssa jakamaan kehityshankkeisiin liittyvät tekemiset ja tavoitteet osaksi liiketoimintojen arkea, mikä oli haastattelujemme mukaan myös keskeinen tekijä kehityshankkeen onnistumiselle.
Johtaja, toimi näin seuraavassa hankkeessa
Seuraavan kerran, kun johtoryhmässä mietitään kuka lähtisi edistämään liiketoimintaan läheisesti liittyvää teknologista kehityshanketta, nosta kättä rohkeasti pystyyn ja tartu härkää sarvista. Työtä helpottamaan on tänä päivänä tarjolla riittävästi ymmärrettäviä ja selkeästi jäsenneltyjä menetelmiä. Lisäksi saatavilla on ulkopuolista asiantuntija-apua tukemaan kehitysohjelmien suunnittelua ja johtamista, joten kaikkea ei tarvitse itse ratkoa.
Kehittäminen on juuri sitä tehtäväkenttää, mitä johdolta odotetaankin. Jos kaikki aika tuntuu kuluvan arjen operatiivisissa rutiineissa, sitä suuremmalla syyllä kehitystyölle on tarvetta.
Yrityskulttuuri muuttuu päätös ja tekeminen kerrallaan. Onko parempaa tapaa muokata yrityskulttuuria kehitysmyönteisempään suuntaan kuin se, että johto ottaa näkyvää vastuuta kehityshankkeiden läpiviennistä?
Onko yrityksesi joutunut digilimboon? Sofigaten Ari Nuutinen kertoo, miten sieltä voi vapautua
Eero Noroviita vastaa Sofigatella liiketoimintayksiköstä, jonka erityisalueena on nopeuttaa keskisuurten ja kasvavien yritysten kehitystä sekä uudistumista pilvipohjaisten liiketoimintaratkaisujen avulla. Eeron pitkällinen kokemus muun muassa toimitusjohtajan tehtävistä on vahvistanut hänen näkemystään johdon roolista liiketoimintateknologian uudistushankkeissa.