Parempaa arkea yhteiskuntamuotoilun työkaluilla
Pohjoismaat ovat globaalista näkökulmasta katsottuna ainutlaatuisia muun muassa informaatioteknologian infrastruktuurin sekä pitkälle koulutetun väestön johdosta. Olemme edelläkävijöitä niin digitalisaation hyödyntämisessä kuin palvelumuotoilussakin. Seuraava luonnollinen kehitysaskel on parantaa näiden yhteisvaikuttavuutta nostaen samalla ihmiskeskeisyys kehittämisen kärkeen. Tämä edellyttää uudenlaista johtamista ja organisaatioiden rajoja rikkovaa kehittämistä – me kutsumme sitä yhteiskuntamuotoiluksi.
Digitalisaatio on edennyt pitkälle. Monet palvelut ja tiedot ovat käytettävissä portaaleissa ja asiakaspalvelua saa digikanavista. Edistys on kuitenkin tapahtunut pääosin teknologiakeskeisesti, jolloin fokus on ollut automaatiossa sekä itsepalvelussa. Nopeasti muuttuvan maailman ja uusien tarpeiden myötä on tullut entistäkin tärkeämmäksi laajentaa katsantokulmaa yksittäisistä ratkaisuista laajempaan, yhteiskunnalliseen kontekstiin.
Globaalit megatrendit, kuten väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen vaativat eri toimijoiden rajat ylittäviä, laaja-alaisia toimenpiteitä. Kohtaamiemme haasteiden kompleksisuuden vuoksi mikään yksittäinen organisaatio ei kykene vastaamaan haasteisiin itse, eikä toimenpiteitä voida toteuttaa ilman yhteisvaikuttavaa johtamista yli organisaatiorajojen.
Yhteiskuntamuotoilu on palvelukokonaisuuksien suunnittelua ihmisten arjen näkökulmasta. Arkemme rakentuu usean tekijän summana, joista ihminen itse on yksi keskeisimmistä. Kysyntä uudenlaiselle ajattelulle kiteytyy siihen, että tarpeemme yksilöidyille ratkaisuille ovat jatkuvassa kasvussa.
Emme siis ole pelkästään palveluiden asiakkaita, vaan niiden hyödyntäjä ja samalla monipuolisia ja älyllisiä yhteiskunnan tekijöitä. Sama pätee palveluntuottajiin, jotka eivät vain tuota palveluja vaan halutessaan myös kehittävät niitä.
Jotta tämä näkökulman muutos toteutuu, tulee esteet ensin tunnistaa ja sitten purkaa. On siis löydettävä ratkaisuja, joiden myötä ihmisten kokemus niin palveluiden osuvuudesta kuin niiden tarjoamasta hyödystä kehittyvät alati positiiviseen suuntaan.
Nykyiset johtamisrakenteet ovat palvelutuotantokeskeisiä ja suunnittelumenetelmät palvelukeskeisiä. Yhteiskunnan palveluiden muotoiluun tarvitaankin kipeästi uusia, innovatiivisia johtamis- ja suunnittelumalleja.
Suuret kaupungit, BT Forum ja Sofigate kehittävät yhteiskuntamuotoilun menetelmiä
Suurista kaupungeista Espoo, Turku, Jyväskylä ja Oulu ovat olleet edelläkävijöitä ihmiskeskeisessä ja yhteisvaikuttavassa kehityksessä. Sato tästä työstä korjataan tulevaisuudessa, sillä ensin on pitänyt luoda uuden ajattelun ja näkökulman mukaiset menetelmät.
Lähestymistapa tässä kehitystyössä on vaihdellut kaupungista toiseen. Kun Espoo on keskittynyt palvelukokonaisuuksien suunnittelun menetelmien kehittämiseen, on Turun näkökulma ollut yhteisvaikuttava johtaminen. Jyväskylän näkökulma on ollut kehittämisen johtaminen ja Oulun asiakaspalvelun kehittäminen.
Kaikkia näitä projekteja yhdistää kuitenkin se, että Sofigate on huolehtinut lopputuloksena syntyvästä, yhtenäisestä yhteiskuntamuotoilun menetelmistöstä, jota voidaan hyödyntää kehitystyössä myös jatkossa. Tässä pohjana toimii Business Technology Forumin avoin kehittämisen johtamisen viitekehys, bisnesteknologiamalli (www.btmalli.fi).
Menetelmistö valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2022 loppuun mennessä ja tulee kaikkien kaupunkien, hyvinvointialueiden ja kuntien vapaaseen käyttöön. Siihen pääsee jo nyt tutustumaan menetelmiä esittelevässä näyttelytilassa Espoon Otaniemessä. Toivomme, että näyttely innostaa kunta- ja aluepäättäjiä sekä kaikkia niitä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään ihmisten arkea osallistumaan ja soveltamaan tehtyä työtä.
Yhteiskuntamuotoilun huippuyksikkö jatkamaan kehitystä
Kehittääkseen omaa työtään yhteiskuntamuotoilun parissa, on Sofigate muodostanut eri alojen asiantuntijoista koostuvan yhteiskuntamuotoilun huippuyksikön ja aloittaa uusien menetelmien kouluttamisen.
Sofigaten tavoitteena on saattaa suomalaisten kaupunkien kanssa testatut menetelmät EU:n yhteiseksi toimintatavaksi ja nostaa Pohjoismaat yhteiskuntamuotoilun edelläkävijäksi. Yksikkö toimii aluksi Espoossa, Tampereella ja Oulussa, mutta laajentaa toimintaansa tämän vuoden loppuun mennessä Tukholmaan ja Kööpenhaminaan.
Yhteiskuntamuotoilun huippuyksikön tavoitteena on auttaa kaupunkeja saavuttamaan kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita, lisätä alueellista elinvoimaa ja hyvinvointia kaupunkien, hyvinvointialueiden ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä sekä antaa kansalaisille ja kansalaisjärjestöille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
Julkisten palvelujen digitalisoinnin tulee palvella ihmisten arkea
Johtaja, tiedätkö missä kunnossa datasi on?
