Hyppää sisältöön

Pohditaanko johtoryhmässänne tulevaisuutta? Ihan kiva. Mutta pohtiminen ei riitä.

Tulevaisuudentutkimusta palvelumuotoilun keinoin tekevä foresight-metodi koulii yritysjohdon käytännönläheisiä tulevaisuustaitoja

Aivan jokaisessa suomalaisessa yrityksessä kipuillaan tällä hetkellä tulevaisuuden kanssa. Gartnerin arvion mukaan jopa 60 prosenttia pk-yrityksistä tulee katoamaan vuoteen 2025 mennessä, koska niiden uudistumiskyvykkyys ei pysty vastaamaan markkinan muutostahtiin.

Monesti yrityksen tulevaisuutta pyritään luotaamaan tilaamalla raportteja, jotka ennustavat numeraalisesti oman bisneksen ja alan kehityssuuntia. Tulevaisuutta ei voi kuitenkaan tietää varmaksi – ja juuri tässä piilee ennustemallien ongelma. Ne luovat liian helposti valheellisen turvallisuudentunteen siitä, että tietäisimme tarkasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yritysten toimintaympäristöt ovat kuitenkin nykyisin niin verkottuneita ja nopeasti kehittyviä, ettei muutosten suuntaa tai voimaa voida luotettavasti paketoida numeerisiin mittoihin.

Monet ennustemallit jäävät kauas yritysten arjesta, eivätkä tue käytännön päätöksentekoa, jolla tulevaisuutta tehdään jo tänään. Ne eivät vastaa johdon akuuteimpiin kysymyksiin: Mihin meidän pitäisi nyt kohdistaa resurssimme? Mitkä ovat ne valttikortit, joihin meidän yrityksemme kannattaa jatkossa luottaa?

Tulevaisuus suljetusta kammiosta vai avoimesta dialogista?

Tulevaisuuden hahmottamiseen tarvitaan siis konkreettisempia työkaluja. Eräs tällainen on Foresight as a Service. Se yhdistää akateemista tulevaisuudentutkimusta käytännön palvelumuotoilun menetelmiin kehittääkseen älykkäästi yritysjohdon tulevaisuustaitoja.

Foresight-työskentelyssä ei rakenneta yksittäistä tulevaisuusraporttia kuukausikaupalla suljetussa kammiossa hioen, vaan haetaan näkökulmia avoimen keskustelun kautta. Foresight-ennakointiin ei osallistu pelkästään yrityksen ylin johto, vaan myös työntekijät, sidosryhmät ja asiakkaat.

Toisin kuin yksittäiset raportit ja ennusteet, foresight on systemaattinen ja jatkuva tapa juurruttaa tulevaisuusajattelu osaksi yrityksen käytännön arjen tekemistä ja johtamiskulttuuria. Kahdesta kolmeen kertaan vuodessa läpi käytävä foresight­-kierros auttaa yritysten johtoa havaitsemaan informaatiohälinästä ne olennaiset signaalit, jotka kertovat alan muutoksista ja etenkin siitä, mitä nämä muutokset tarkoittavat juuri oman yrityksen toiminnassa.

Kun johtoryhmä on viimein tilanteessa, jossa kaikkien nenät osoittavat samaan suuntaan, yrityksellä on edellytykset vastata oman toimialansa disruptioon.

Kukaan ei ole foresight-seppä syntyessään

Moni yrityspäättäjä on liian ylpeä myöntämään, että tulevaisuuden ennakointi ei ole hänen leipälajinsa. Tässä kohdassa häpeily on kuitenkin tarpeetonta. Ei kukaan yritysjohtaja analysoi tulevaisuutta ammatikseen! Eikä kukaan yksilö tai yksittäinen tiimi yrityksen sisällä kykene kartoittamaan tulevaisuutta riittävän systemaattisesti.

Foresight-malli lievittää johdon riittämättömyyden tunnetta joukkoistamalla tulevaisuustyöhön koko organisaation ja sen olennaisimmat sidosryhmät. Se ei jämähdä strategisen puheen kliseiksi, vaan foresight­-työn tulokset puretaan käytännön toimiksi asti. Näin yritys voi reagoida ajoissa ja esimerkiksi käynnistää kehityshankkeita, solmia kumppanuuksia tai suunnitella uusia palvelu- ja liiketoimintamalleja, jotka auttavat sitä kestämään aikaa.

Palkittu keksijä ja futuristi Perttu Pölönen on sanonut: ”Jos et tunnista, että toimialasi on disruptiouhan alla, sinulla ei pian ole toimialaa lainkaan.” Pölönen on oikeassa siinä, että aivan jokainen ala tulee kohtaamaan disruption. Me emme kuitenkaan usko, että kukaan olisi vielä menettänyt pelin.

Juuri nyt on kuitenkin kriittinen hetki päättää, miten tulevaisuuteen valmistautuu. Avoin ennakointi foresight-menetelmällä on siihen systemaattinen ja konkreettinen keino.

Sanna Suomela, Vice President, Transformations

Haluatko tietää lisää ja kääntää yrityksesi tulevaisuudenkestäväksi? Ota yhteyttä  Sanna Suomelaan!
sanna.suomela@sofigate.com, puh. 040 512 3148

Etsi