Teknologiaa johdetaan kulmahuoneesta
Teollisesta kapitalismista on siirrytty teknologiapohjaiseen talouteen. Vanhat lainalaisuudet eivät päde, kun digitaalisten palvelujen tuottamisen rajahyöty ja -kustannus ei enää ole merkitsevä tekijä. Muutos ravistelee kaikkia toimialoja konepajoista pankkeihin. Kulmahuoneissa on nyt herättävä ja otettava luja ote digitalisaation johtamisesta.
Tutkimuslaitos IDC arvioi digitalisaatiota edistävän teknologian kysynnän kasvavan edelleen kiihtyvää tahtia. Teknologiainvestoinnit kasvavat liki parinkymmenen prosentin vuosivauhtia, kun yritykset kehittävät digitaalisia ratkaisuja, joilla ne tehostavat toimintaansa ja luovat tuotteita, palveluita, ihmisiä ja organisaatioita yhdistäviä ekosysteemejä.
Kaikki tapahtuu yhä selvemmin asiakkaiden ehdoilla. He päättävät, mitä markkinoille tuotetaan ja milloin. Yritysjohdon tehtävä on ymmärtää markkinoiden ja teknologioiden muutosta. Ylimmän johdon on tarkistettava strategiansa, jotta se vastaa toimintaympäristön muutosta. Liiketoimintajohto ei saa ulkoistaa vastuuta teknologisesta kehityksestä IT-johdolle, vaan IT-johdon on toteutettava liiketoiminnan tavoitteita.
Ylimmän johdon ja IT-johdon eriytyminen omiin siiloihinsa on ollut iso virhe, joka on johtanut epäonnistuneisiin IT- ja digihankkeisiin. Syyt on osin kaadettu tietotekniikkayritysten niskaan, vaikka perimmäinen ongelma olisi ollut usein se, ettei tilaaja ole tiennyt, mitä tilataan, koska IT:n yhteys liiketoimintaan on jäänyt epäselväksi. Tietotekniikkatoimittajat tekevät yleensä, mitä asiakas pyytää.
Liiketoimintajohto ei saa ulkoistaa vastuuta teknologisesta kehityksestä IT-johdolle, vaan IT-johdon on toteutettava liiketoiminnan tavoitteita.
Suomessa on herätty hitaasti teknologian murrokseen, vaikka esimerkiksi perinteiset konepajayhtiöt Kone ja Wärtsilä ovat digitalisaation kärkiyhtiöitä maailmassa. Liian monessa yrityksessä ei ymmärretä teknologian peruuttamatonta vaikutusta liiketoiminnan murrokseen. Osa johtajista muistuttaa ammattiliittoja, jotka yrittävät pysyä vanhassa maailmassa tekemällä vain vanhaa paremmin. Se ei riitä.
Uudet tekemisen tavat pyyhkivät vanhat pois markkinoilta. Amazon on paras esimerkki siitä, kuinka teknologia muuttaa vanhat lainalaisuudet ja myllää kokonaiset toimialat uuteen asentoon. Yksikään yritys ei ole turvassa, sillä vauhti kiihtyy.
Suomi ei ole pudonnut kelkasta, mutta meillä on kiire katsoa omaa ympäristöämme ja arvioida, miten teknologia siihen vaikuttaa. Kaikki painivat saman ongelman kimpussa, eikä sitä helpota, että Suomessa on liikaa liian vanhan koulukunnan yritysjohtajia. Maailman menestyneimmät ja innovatiivisimmat yritykset ovat alle 25-vuotiaita, samoin niiden johtajat ovat uuden sukupolven edustajia. Tarvitsemme koko liike-elämän kattavaa nuorennusleikkausta.
Valtion pitäisi luoda kansallinen strategia, jolla Suomi viedään teknologiapohjaiseen talouteen. Maailman suurimmat yritykset ovat teknologiayrityksiä, jotka määrittelevät mihin suuntaan maailma kehittyy. Suomi tarvitsee samankaltaisen strategian kuin Kaakkois-Aasian tiikeritaloudet 1980-luvulla, jolloin esimerkiksi Etelä-Korea aloitti nousunsa teollisuusmaiden huipulle.
Suomessa laaditaan julkisella rahalla ilmastostrategioita ja autetaan yrityksiä kasvamaan, mutta mahtuisiko globaalien ongelmien ja pienten yritysten kasvukipujen väliin kansallinen visio, jolla yliopistojen koulutus ja yritysten tarpeet saataisiin kohtaamaan ja vastaamaan teknologiatalouden kuten alustaekosysteemien, automaation ja tekoälyn vaatimuksiin.
Liiketoiminnan johtaminen on teknologian johtamista, mikä vaatii uudenlaista osaamista ja uudenlaista ajattelua teknologian hyödyntämiseen. Yli satavuotiaat konepajat ovat digitalouden eturintamassa, mutta missä ovat puhtaasti teknologiavetoiset uudet suomalaiset suuryritykset? Supercell edustaa ainoana teknologiataloutta Suomen 50 suurimman yrityksen joukossa.
Menestyminen teknologiataloudessa edellyttää kolmen ehdon täyttymistä:
- Kulmahuoneessa pitää herätä ja tarkistaa yrityksen strategia vastaamaan toimintaympäristön muutosta.
- Organisaatioon tarvitaan aitoa teknologiaosaamista, mikä tarkoittaa käytännössä nuorennusleikkausta johtoportaassa.
- Yrityksen pitää määritellä ja löytää oma roolinsa digitaalisessa ekosysteemissä. On ymmärrettävä, missä ja mistä arvo asiakkaalle syntyy.
Jari Raappana
Kirjoittaja
Jari Raappana on Sofigaten Executive Vice President.
Essi Ahokas on koukussa uuden oppimiseen, ja siitä hyötyy koko tiimi
Panostatko hankinnoissa säästöihin vai työntekijäkokemukseen – vai molempiin?
