Vältä nämä kolme virhettä tekoälyn käyttöönotossa
Tekoälyyn kohdistuu niin suuria odotuksia, että päätöksiä sen käyttöönotosta tehdään usein virheellisten oletusten pohjalta. Sofigaten Lassi Kurkijärvi ja Mia Nikula neuvovat, miten yleisimmät virheet voi välttää.
Yrityksissä puhutaan nyt yhdestä aiheesta ylitse muiden: tekoälystä. Odotukset tekoälyn lupaaman tehokkuusloikan suhteen ovat niin suuria, että yritysten johdossa tunnetaan painetta toimia nopeasti asian suhteen. Innostuksen ja odotusten ristipaineessa päätöksiä tehdään usein epämääräisten tai jopa virheellisten oletusten pohjalta.
Hätiköiminen ei kuitenkaan kannata. Kiireellä toteutetut hankkeet tuottavat harvoin toivottuja tehokkuusvaikutuksia. Vääriin oletuksiin pohjautuvalla transformaatiolla voi myös olla yllättäviä ei-toivottuja tai jopa kielteisiä seurauksia.
Ennen tekoälyhankkeen käynnistämistä onkin syytä korjata ainakin seuraavat virheelliset käsitykset.
1. Tekoälyn käyttöönotto on IT-hanke
Tekoälyssä hyödynnetään teknologiaa, joten eikö sen käyttöönotto ole IT-projekti? Hankkeen johtamisen tulee olla IT-tiimin vastuulla, ja siinä tulee soveltaa hyväksi havaittuja IT-projektien käytäntöjä neljännesvuosipohjaisesta suunnittelusta alkaen, eikö niin?
Ei. Aidon transformaation johtamisen tulee aina olla liiketoimintajohdon vastuulla.
Vain liiketoimintajohto voi varmistaa sen, että muutos toteutetaan liiketoiminnan eikä käytettävän teknologian ehdoilla. Liiketoimintajohdon vastuulla on myös siitä huolehtiminen, että muutos ei etene siiloissa, vaan että koko organisaatio osallistuu siihen, kukin yksilö ja yksikkö ketterästi omista lähtökohdistaan.
Perinteiset IT-prosessien suunnittelu- ja hallintamallit ovat auttamattoman hitaita tekoälyhankkeisiin. Samalla tekoäly nopeuttaa arvontuottoa radikaalisti ja mahdollistaa osaltaan entistä lyhyemmät suunnittelu- ja toteutussyklit.
2. Organisaatiomme on niin ainutlaatuinen, että se vaatii räätälöityjä ratkaisuja
Monessa organisaatiossa uskotaan siihen, että sen uniikit liiketaloudelliset ja operatiiviset haasteet on mahdollista ratkaista ainoastaan uusimmalla mahdollisella teknologialla. Tähän uskoon pohjautuen käyttöön halutaan yrityksen tarpeita varten räätälöityjä, usein hintavia ja hitaasti toteutettavia ratkaisuja. Usein hankkeet tuottavat kuitenkin vain näennäisratkaisuja, jotka tehostavat yksittäisiä toimintoja puuttumatta liiketoiminnan ja yrityksen arvonluonnin ytimeen.
Useimmilla organisaatioilla on jo nyt käytössään moderneja liiketoiminta-alustoja, jotka sisältävät valtaosan niiden tarvitsemasta teknologiasta myös tekoälyn suhteen. Kokeilevan oppimisen pohjalta samanaikaisesti ylhäältä alas ja alhaalta ylös etenevä muutos mahdollistaa uusien toimintojen käyttöönoton ketterästi niin, että tulokset palvelevat sekä työntekijöiden arkisia tarpeita että yrityksen strategisia ydintavoitteita. Business Technology Standard tarjoaa lisäksi valmiita toimintamalleja, joiden ansiosta pyörää ei tarvitse keksiä edes tekoälyhankkeissa kokonaan uudestaan.
Siilot ylittävä yhteistyö on tärkeää myös tämän vuoksi. Liiketoimintajohdon tulee tuntea liiketoimintateknologia, jotta se ymmärtää sen tarjoamat mahdollisuudet. IT-johdon täytyy puolestaan ymmärtää liiketoiminnalliset tavoitteet, joiden palvelemiseksi ratkaisuja luodaan.
3. Koko organisaation osallistaminen muutokseen on liian kallista
Suuret muutoshankkeet vaativat organisaatiolta isoja aika- ja henkilöpanostuksia, joten niiden johtaminen ja toteutus ulkoistetaan usein konsulteille. Ulkoistamisen seurauksena on kuitenkin se, että organisaatio ei rakenna hankkeessa lainkaan omaa muutoskyvykkyyttään. Näin toteutetun muutoksen pohjalle rakennettavaa seuraavaa muutosta toteuttamaan täytyy taas marssittaa uusi konsulttien armeija.
Vaikka ulkoistaminen tuottaisikin lyhyen tähtäimen säästöjä, kustannukset kasautuvat nopeasti. Panostus organisaation oman muutoskyvykkyyden kasvattamiseen on siksi kannattavampi investointi.
Erityisen tärkeää oman muutoskyvykkyyden rakentaminen on tekoälyhankkeissa niiden nopeuden ja kokonaisvaltaisuuden vuoksi. Vain organisaation jokaisen jäsenen ottaminen mukaan muutokseen sulattaa mahdollisen muutosvastarinnan ja istuttaa uudet toimintatavat osaksi yrityskulttuuria.
Koko organisaation osallistaminen ei siksi ole liian kallista. Paljon kalliimmaksi voi tulla virhe olla ottamatta kaikkia mukaan.
Lue lisää:
Tekoäly ei korvaa työntekijää – se tekee hänestä korvaamattoman
Kun tekoäly tulee arkiseen työhön – voittajia ovat sekä työntekijät että asiakkaat
Kirjoittajat:
Lassi Kurkijärvi on rakentanut digitaalista liiketoimintaa neljännesvuosisadan ajan. Nykyisin hän auttaa suomalaisia yhtiöitä digitaalisessa transformaatiossa Sofigaten Executive CTO:n roolissa. Hänen intohimonsa on ihmisyys kaikissa eri muodoissaan: muutos syttyy tai sammuu sen varassa innostuvatko ja sitoutuvatko ihmiset siihen.
Mia Nikula on toiminut useissa rooleissa suurissa liiketoiminnan muutoksissa sekä johtajana että vanhempana asiantuntijana. Tällä hetkellä hän johtaa Sofigaten alustatransformaatioiden liiketoimintaa. Hänellä on intohimo kyvykkyyksien kasvattamiseen liiketoiminnassa – erityisesti ihmisten johtamiseen suurissa muutoksissa. Hänen mottonsa on: ”Innosta, näytä esimerkkiä, mahdollista osallistuminen, tuo hyödyt esiin ja käy jatkuvaa dialogia.”
Muista nämä kesän niksit myös loman jälkeen
Muutoskyvykkyys on yrityksen ainoa pysyvä kilpailuedun lähde – näin kasvatat sitä
