Valuuko inhimillinen pääoma hallinnollisiin rutiineihin? Automaation avulla vapautat resursseja uuden kehittämiseen
Suomalaisissa yrityksissä on käynnissä valtavasti kehitysprojekteja. Uuden luominen on ykkössijalla, mutta ajan ja resurssien puute vaikeuttavat priorisointia. Pahimmillaan inhimillinen pääoma valuu hukkaan rutiineja pyörittäessä. Tähän ei missään nimessä kannata tyytyä.
Haastattelimme hiljattain laajasti Flame-asiakastutkimuksessa Sofigaten asiakkaita ja yritysjohtoa heidän ajankohtaisista haasteistaan. Esiin nousi, että yritysjohtajat haluaisivat keskittää voimavarat entistä vahvemmin uuden rakentamiseen, kokonaisuuden johtamiseen ja muutosten läpiviennin varmistamiseen.
Kehityshankkeita jarruttaa kuitenkin resurssien puute. Yritysjohdossa pohditaan, mihin panokset pitäisi kohdistaa, jotta varmistetaan suurin hyöty. Myös työntekijät kokevat ristiriitaa yrittäessään revetä samaan aikaan eri projekteihin.
Kaikki saatavilla olevat inhimilliset panokset tarvitaan inhimillisiin tehtäviin. Johtamiseen, uuden suunnitteluun ja muutoksen tukemiseen. Niinpä työ, jossa ihminen ei ole välttämätön, pitäisi automatisoida mahdollisimman pitkälle. Työskentelystäkin tulee mielekkäämpää, kun aikaa ei tuhraudu rutiineihin.
Tähtäimessä operatiivinen erinomaisuus
Lähes jokainen suomalainen yritys hakee toiminnassaan operatiivista erinomaisuutta. Eri yrityksissä tämä tarkoittaa eri asioita, mutta kaikissa kyse on siitä, että perusprosessit taloudesta tuotantoon sujuvat vaivattomasti. Perustekemisen tehokkuudella varmistetaan yrityksen menestyminen sen omalla liiketoiminta-alueella.
Kehityshankkeilla haetaan juuri tätä. Toisaalta yrityksiä vaivaa tehokkuusoptimointiajattelu. Kovasti mietitään, miten investoinneista saadaan irti mahdollisimman paljon. Esimerkiksi uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ei yksistään riitä, vaan järjestelmää vielä tuetaan, hiotaan ja optimoidaan jatkuvasti hyötyjen maksimoimiseksi.
Uuden rakentaminen on kiinnostavampaa kuin loputon hiominen. Kun inhimilliset resurssit varataan kehittämiseen, vastapainoksi on automatisoitava operatiivista tekemistä.
Strategiset mittarit antavat suuntaa automaatiolle
Automaatiota ei pidä lähteä hyödyntämään hosuen vaan harkitusti. Lähtökohtana ovat yrityksen ylätason tavoitteet ja strategia: niiden mukaan valitaan kokonaisuudet, joiden tehostamiseen keskitytään.
Automaatiota ohjaava ylätason tavoite voi olla esimerkiksi mahdollisimman hyvä työntekijäkokemus. Teema on tällä hetkellä kuuma: monet yritykset kamppailevat sen kanssa, kuinka työntekijöiden arjesta saadaan mahdollisimman sujuvaa. Jos tämä on yritykselle tärkeä mittari, on luonnollista automatisoida ensin työntekijän rutiineja – esimerkiksi työajan kirjausta, projektituntien raportointia tai matkalaskuja.
Toinen tyypillinen tavoite on erinomainen asiakaskokemus. Tähän tähdätessä keskitytään asiakkuuteen liittyviin rutiineihin – esimerkiksi tilaus-, toimitus- ja laskutusprosessiin – sekä varmistetaan sujuvat kohtaamiset digitaalisissa kanavissa.
Esihenkilölle tunti lisäaikaa tiimin johtamiseen. Työntekijälle tunti lisäaikaa asiakkaalle
Teknologia ei ole este, kun suunta on selvä. Keinot ja työkalut valitaan sen mukaan. Niitä on tarjolla joka lähtöön: jopa automaatiokohteiden etsiminen voidaan delegoida roboteille, jotka tutkailevat prosesseja ja etsivät potentiaalisia kohteita. Koneet lukevat, tarkistavat, käynnistävät ja kirjoittavat huomattavasti meitä ihmisiä tehokkaammin. Vain mielikuvitus on rajana mahdollisuuksia mietittäessä. Keskitytään me ihmiset inhimillisempiin töihin.
Sofigate toteutti alkuvuoden 2022 aikana asiakaskokemuksiin liittyvän asiakaskyselyn. Tämä artikkeli on osa juttusarjaa, jossa esitellään kyselyn keskeisiä tuloksia.
Essi Ahokas on koukussa uuden oppimiseen, ja siitä hyötyy koko tiimi
Panostatko hankinnoissa säästöihin vai työntekijäkokemukseen – vai molempiin?
