Digivastuu kunnissa siirtyy pois tietohallinnolta
Digitalisaation johtaminen on siirtynyt kunnissa tietohallinnolta laajasti substanssitoimialoille. Tämä käy ilmi teettämästämme Suomen suurimpien kaupunkien digitalisaatiokyselystä.
Digitalisaation edistäminen ei ole kunnissa enää vain tietohallinnon vastuulla. Suurista kaupungeista joka kolmas vastuuttaa digitalisaation johtamisen ensisijaisesti tietohallinnolle. Vuoden 2018 vastaavassa kyselyssä vielä puolet kunnista piti digitalisaation edistämistä tietohallinnon vastuulla ja vuonna 2016 näin ajatteli yli 75 prosenttia suurista kunnista.
”Vastuun leviäminen kertoo siitä, että kuntien digiosaaminen on laajentunut eri toimialoille ja digiratkaisut tunnetaan eri toiminnoissa paremmin kuin aiemmin. Yksiköt saavat enemmän vastuuta kehittää digitaalisia ratkaisuja. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi opetuspuolella”, Sofigaten julkishallinnon palveluista vastaava Lauri Kivistö kertoo.
Miltei 90 prosentilla kunnista digitalisaation johtamiselle on silti selkeä omistaja. Kunnat kokevat, että yhteistyö tietohallinnon ja toimialojen välillä on ensiarvoisen tärkeää digitalisaation edistämisen kannalta.
Sähköisten palveluiden analysointi ja jatkokehittäminen vähäistä
Selvityksen mukaan kuntien digitalisaation tavoitteena on tuottaa kuntalaisille parempia sähköisiä palveluita, parantaa kunnan tuottavuutta ja uudistaa toimintatapoja. Tärkeimmät painopisteet digitaalisten palveluiden perustan kehittämisen lisäksi ovat muun muassa tiedolla johtaminen sekä kuntalaisten palveluiden sähköistäminen. Teknologian hyödyntämisen näkökulmasta suurin osa kunnista keskittyy datan ja tekoälyn hyödyntämiseen, automaatioon sekä pilvi- ja mobiilipalveluihin.
”Kaikkiaan kuntien digitalisaatio etenee nyt hyvin laajalla rintamalla. Kunnat haluavat entistä enemmän aidosti kehittää ja tehostaa prosessejaan. Tämä vaatii jatkossa sekä oman substanssialueen tietämystä että teknologiaosaamista”, Kivistö sanoo.
Kivistön mukaan kuntalaiset odottavat sähköiseltä asioinnilta koko ajan enemmän – asiat pitää pystyä hoitamaan mahdollisimman helposti. Selvityksen mukaan suurin osa kunnista seuraa sähköisten palveluiden käyttöä, mutta kokonaisvaltainen ja johdonmukainen analysointi ja jatkokehittäminen puuttuvat yhä. Kyselyyn vastanneista kaupungeista vain muutama tutki sähköisten palveluiden asiakastyytyväisyyttä.
”Kyselyyn vastanneet kertoivat useista onnistuneista palveluiden sähköistämisen digihankkeista, joiden taustalla on ollut toimiva muutosjohtaminen. Tiedolla johtamisella on prosessien muuttamisessa hyvin tärkeä rooli: muutosta tulee johtaa järjestelmällisesti niin, että osaaminen, toimintamallit ja roolit on huomioitu”, kertoo Kivistö.
Digihaasteina resurssit, muutosvastarinta ja yhteistyö
Kaupunkien suurimmat digitalisaatiohaasteet ovat säilyneet miltei samoina vuodesta toiseen. Tämän vuoden kyselyssä korostuivat resurssihaasteet, toimintatapojen muuttaminen sekä yhteistyö yli toimialojen. Vaikka vastuu digitalisaatiosta onkin siirtynyt yhä enemmän pois tietohallinnolta, kuntien tietohallinnon odotetaan tuovan digitalisaatioon näkemystä ja konkretiaa.
Myös kaatunut sote-uudistus nousee kuntien digitalisaatiossa esille.
”Kunnat ovat nyt odottavaisella kannalla, koska vielä ei tiedetä, miten sote-uudistus tulee jatkumaan”, Kivistö sanoo.
Sofigaten teettämä suurimpien kaupunkien digitalisaatiokysely toteutettiin maalis-huhtikuun 2019 aikana. Sen tavoitteena oli selvittää julkishallinnon digitalisaation etenemisen nykytilanne Suomen suurimmissa kaupungeissa. Kyselyyn vastasi 20 Suomen suurinta kaupunkia ja niiden ICT- ja muuhun johtoon kuuluvia henkilöitä. Sama kysely on toteutettu myös vuosina 2016 ja 2018.
Lisätiedot:
Lauri Kivistö, julkishallinnon palveluista vastaava johtaja
+358 40 517 5914