Ketteryys sai organisaatiot solmuun – muista nämä 3 perusasiaa
Oletko huomannut, mikä termi on noussut yt-neuvottelutiedotteiden trendisanaksi? Yhä useammin irtisanomisista ja toiminnan tehostamista perustellaan tavoitteella muuttua ketterämmiksi.
Ketteryys liitetään nykyisin lähes minkä tavoitteen yhteyteen – onhan se trendikästä ja modernia. Monesti näillä tavoitteilla ei ole kovinkaan paljon tekemistä ketteryyden kanssa.
Ketterän organisaation tavoittelussa ei sinänsä ole mitään väärää tai huonoa – päinvastoin. Jos yritys onnistuu laajentamaan ketterän kehittämisen filosofian koko organisaation tasolle, tuloksena on todennäköisesti yritys, joka kykenee muuttamaan suuntaansa ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluita aiempaa sujuvammin.
Tapa, jolla yritykset viestivät tavoitteistaan ketteryyden suhteen on kuitenkin huolestuttava; onhan organisaation ketteryys ymmärretty oikein?
Yritys X aloittaa jälleen yt-neuvottelut. X:n tavoitteena on uudistaa organisaatiotaan ”entistä asiakaslähtöisemmäksi” sekä muuttaa toimintamalleja nykyistä ”ketterämmiksi, madaltaa organisaatiota ja samalla tehostaa toimintaa.”
Yritys Y:n talous kompuroi – aloittaa isot yt-neuvottelut. ”Tavoitteena on myös selkeyttää päätöksentekoa, madaltaa hierarkiaa, ja lisätä tulosvastuuta sekä ketteryyttä organisaatiossa”, Y perustelee tiedotteessaan.
Z aikoo karsia 700 työpaikkaa ja uudistaa strategiansa – etenkin hallintoa ja sisäistä koordinaatiota karsitaan. ”Toimintamallin yksinkertaistamisella pyrimme siihen, että Z pystyy vastaamaan nopeammin ja ketterämmin asiakkaiden tarpeisiin”, sanoo toimitusjohtaja.
Myös vuosikertomukset ovat suosittu paikka ketteryyden korostamiselle – harmittavan usein kuitenkin ilman konkreettisia saavutuksia tai toimenpiteitä.
Ketterämpi ja kansainvälisempi yritys A. — Vuonna 2019 A on entistä ketterämpi ja kansainvälisempi. Kasvatamme yhdessä asiakkaidemme kanssa heidän varallisuuttaan yksilöllisten ratkaisujen sekä digitaalisten palveluiden avulla.
2017 – orgaanisen kasvun, yritysjärjestelyiden ja regulaation vuosi yritys B:lle. — Pyrimme rakentamaan B:ta aidosti pohjoismaiseksi, yhä skaalautuvammaksi ja yhä kannattavamaksi yhtiöksi, jossa asiakaslähtöisyys, ketteryys ja joukkuehenki ovat esillä kaikessa tekemisessä
Ketteryys ei ole hopealuoti
Jotta ketteryydestä ei tulisi organisaatiossa yleinen täytesana ja hopealuoti, jota tarjoillaan ratkaisuksi kaikkiin mahdollisiin ongelmiin, kannattaa pitää mielessä ainakin seuraavat kolme seikkaa.
-
Pieni ei ole automaattisesti ketterä eikä iso kankea
Tavoite organisaation ketteryydestä yhdistetään usein pienempään organisaatioon – osittain varmasti siksi, että organisaatiot mainitsevat ketteryystavoitteensa organisaatiomuutosten yhteydessä. Pienempi määrä henkilöstöä ei ole kuitenkaan sama asia kuin ketteryys. Pienet organisaatiot voivat olla hyvin kankeita ja hitaita, siinä missä isot ketteriä.
Esimerkiksi Scaled Agile Framework (SAFe) on kehitetty nimenomaan skaalaamaan ketterää ohjelmistokehittämistä suurien organisaatioiden tarpeisiin. Lähtökohtana SAFe-mallissa on, että alle 50 kehittäjän organisaatioiden ei kannata edes vaivautua.
-
Ketteryys ei takaa asiakaslähtöisyyttä
Asiakaslähtöisyys on ketteryyden rinnalla yksi suosituimmista jargon-termeistä, ja usein siitä puhutaan samassa lauseessa ketteryyden kanssa. Onko asiakaslähtöisen organisaation oltava mahdollisimman ketterä – eikö organisaatio voi muuten olla asiakaslähtöinen? Tekeekö ketteryys organisaatiosta asiakaslähtöisen? Tuskin.
Ketteriä menetelmiä hyödyntäen yritys voi toki parantaa kykyään rakentaa uusia palveluita ja tuotteita iteratiivisesti, jolloin asiakkaalle voidaan näyttää aikaisemmassa vaiheessa esimerkiksi tuotteen uusia toiminnallisuuksia ja kerätä palautetta. Mutta asiakkaiden tarpeiden tunnistamista, trendien ennakointia ja muita keinoja havaita hiljaisia signaaleja ketteryys ei itsessään ratkaise.
Asiakasta on edelleen kuunneltava herkällä korvalla.
-
Ketteryys ei ole sama asia kuin nopeus
Ketterien menetelmien peruslähtökohtana ei ole saada uusia tuotteita tai palveluita kehitettyä mahdollisimman nopeasti. Myöskään toiminnan tehostaminen ei ole ketterän kehittämisen perustavoite. Tavoite on maksimoida arvontuotanto asiakkaalle.
Monesti ketterien menetelmien käyttö on toki johtanut tehokkuuden parantumiseen, mutta se ei saisi olla itseisarvo ketteryydelle.
Organisaation ketteryys rakentuu yksinkertaistettuna siitä, miten hyvin ketterillä menetelmillä tehtävä kehitystyö pystytään yhdistämään strategiseen suunnitteluun. Liiketoiminnallisten strategisten tavoitteiden tulee ohjata kehitystyötä ja toisaalta kehitystyön tulosten ja oppien tulee ohjata strategista suunnittelua. Toinen keskeinen menestystekijä on se, miten itsenäinen asema kehittämistiimeille pystytään rakentamaan, jotta päätöksenteko – ja erityisesti sen odottelu – ei hidastuta tekemistä.
Viestinnän näkökulmasta on selvää, että konkretialle sekä aidoille kokemuksille olisi runsaasti tilaa, sillä teknologia levittäytyy jatkuvasti laajemmalle yritysten liiketoiminnassa toimialasta riippumatta. Pienistäkin onnistumisista viestiminen ilman vaikeaselkoista ketteryys-jargonia olisi omiaan erottelemaan edistyksellisiä yrityksiä toisistaan etenkin, kun kilpailu osaajista käy jatkuvasti kuumempana.
Kirjoittaja
Juho Nevalainen on strategioiden, toimintamallien, digitaalisen konseptisuunnittelun ja ketterän digikehityksen asiantuntija. Lue myös Juhon pohdintaa päätöksenteon nopeuttamisesta.
Essi Ahokas on koukussa uuden oppimiseen, ja siitä hyötyy koko tiimi
Panostatko hankinnoissa säästöihin vai työntekijäkokemukseen – vai molempiin?
