Liiketoimintajohtaja! Onko ESG sinulle riesa vai liiketoiminnan kasvattaja?
ESG (environmental, social, governance) on monelle jo entuudestaan tuttu termi, mutta tulee yrityksille lähitulevaisuudessa tutuksi vielä konkreettisemmin. EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) mukaisesti tulee myös pienten ja keskisuurten yritysten laatia vuoden 2026 aikana kestävyysraportti vuoden 2025 tietojen pohjalta. Raportissa tulee kuvata vastuullisuuden nykytila, strategia ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi sekä hallinnollisten kontrollien ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Koska osa raportointivaateista on luonteeltaan kvantitatiivisia, tulee yrityksillä olla valmius laskennallisen datan keräämiseksi muun muassa päästöjen osalta, sekä kyky todentaa datan alkuperä.
Uutta liiketoiminnan kehitystä vai uusi kustannuspaine organisaatiolle?
Kasvanut raportointivastuu aiheuttaa yrityksille luonnollisesti lisäkustannuksia vähintään henkilöresurssien ajankäytön muodossa. Yritykset, jotka pyrkivät ainoastaan täyttämään sääntelyn vaatimukset, eivät myöskään todennäköisesti tule hyötymään harjoituksesta millään tavalla, ja lopputulos jää tällöin kasvaneiden kustannuksien myötä nettonegatiiviseksi liiketoiminnan näkökulmasta.
Yritysjohtajien olisi kuitenkin hyvä ymmärtää, että ESG-teemojen huomioinnissa on pohjimmiltaan kyse liiketoiminnan kehittämisestä – niin kannattavuuden kuin kasvunkin osalta. Näkemällä tämän yhteyden ja huomioimalla ESG-teemat suoraan yrityksen strategiassa toimii EU:n kestävyysraportointidirektiivi rasitteen sijaan pikemminkin positiivisesti eteenpäin potkivana ja ohjailevana tekijänä, missä yritykset alkavat strategisesti kehittämään toimintaansa ja mittaamaan suoraan toimenpiteistä saavutettavia liiketoiminnallisia hyötyjä. Raportointi auttaa osaltaan jopa ohjaamaan, mistä vastuullisuustyön aloittaa.
Millä tavoin ESG huomiointi strategiassa sitten tuo liiketoiminnallisia hyötyjä? Pääpiirteittäin liiketoiminnalliset hyödyt liittyvät rahoitukseen ja yrityksen kohonneeseen arvostustasoon, henkilöstön houkutteluun ja pysyvyyteen, asiakashankintaan sekä riskienhallintaan.
Rahoitus ja yrityksen arvon kasvattaminen
ESG-teemoja edistävällä yrityksellä on tyypillisesti verrokkeja enemmän vaihtoehtoja rahoituksen suhteen, mikä mahdollistaa edullisempia rahoitusehtoja niin pankkien kuin ulkopuolisten sijoittajien osalta. Esimerkiksi private equity – ja venture capital -rahaston sijoittajina on tyypillisesti instituutioita, joiden pitää omien sääntöjensä mukaisesti vahvasti huomioida vastuullisuus sijoituskohteissaan. Tämän vuoksi vihreän siirtymän edistäminen on myös suurelle osalle rahastoista oleellinen kriteeri sijoituskohteiden tarkastelussa, sillä se avaa ovet instituutionaalisten sijoittajien miljardivarallisuuden hallinnointiin.
Ulkopuolisia sijoittajia houkutellakseen yritysten tulee toiminnassaan siis aidosti edistää ESG-teemoja. Ylläpitämällä laajimman mahdollisen rahoituspoolin yritysjohtajat lisäävät joustavuutta tulevien liiketoiminnallisten investointien osalta ja parantavat rahoituksellista asemaansa hakiessaan kasvua.
Lisäksi ESG-teemojen huomioinnin strategisella tasolla pitäisi kiinnostaa yrittäjiä erityisesti siksi, että vastuullisten yritysten arvostustasojen on todettu empiirisesti olevan markkinoilla verrokkiyrityksiä korkeampia. Muun muassa Mercereau et al. (Creating Shareholder Value Through ESG Engagement, 2022) havaitsivat tutkimuspaperissaan, että vuosien 2012–2020 välillä yritykset jotka ylsivät Refinitivin ESG-pisteytyksellä parhaaseen kymmenykseen vähintään kahdella omalle toimialalleen tärkeimmällä ESG-kriteerillä, saivat markkinoilla keskimäärin yli 15–30 prosenttia verrokkeja korkeamman arvostustason.
Tämä tarkoittaa yrittäjille parempaa rahallista korvausta vuosikymmenten työstä hakiessaan exittiä tai osa-exittiä.
Henkilöstön pysyvyys ja houkuttelu
Yrityksille tulisi olla kiinnostavaa ymmärtää, miten parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä ja erottautua kilpailijoista, sillä monelle yritykselle henkilöstö on sen tärkein voimavara. Siksi ESG:n ”Social”-aihepiirin teemat lienevätkin yksi tärkeimmistä ESG-teemoista liiketoiminnan kehittämisen kannalta.
Esimerkiksi aidosti vastuullisen kulttuurin ja työnantajamielikuvan avulla yrityksen on helpompaa ja edullisempaa houkutella hyviä työntekijöitä, minkä lisäksi myös työntekijöiden vaihtuvuus laskee. Tyytyväisemmät työntekijät myös ovat todennäköisesti tehokkaampia työntekijöitä, mikä parantaa operatiivista tehokkuutta ja auttaa synnyttämään työntekijälähtöisesti liiketoimintaa ja liiketoimintaprosesseja parantavia ideoita.
Jos työntekijät ovat ylpeitä yrityksensä toiminnasta, he jakavat herkemmin omatoimisesti yrityksen viestiä eteenpäin sosiaalisessa mediassa, mikä taas entisestään parantaa yrityksen mielikuvaa ja näkyvyyttä niin työnantajana kuin potentiaalisten asiakkaidenkin silmissä.
Asiakashankinta
Vastuullisuus trendinä näkyy kuluttajien mieltymyksissä monella tavalla. Kasvisruokia syödään entistä enemmän, suositaan kierrätysmateriaaleista koostuvaa paketointia ja halutaan tukea vastuullisia ja ilmastoa vähemmän kuormittavia tuotteita ja valmistustapoja. Panostamalla aidosti vastuullisuuteen yritykset lisäävät tuotteidensa ja palveluidensa houkuttelevuutta kuluttajien ja asiakasyritysten silmissä. Yritysjohdon on hyvä ymmärtää, mihin maailma on menossa myös tältä osin kehittäessään liiketoimintaansa.
Riskienhallinta
”It takes 20 years to build a reputation and five minutes to ruin it” – Warren Buffett
ESG-viitekehyksessä hallinnollisten kontrollien raportointi ja kehittäminen auttaa ehkäisemään ennalta mahdollisia riskejä, millä voisi olla merkittäviä vaikutuksia yritysmaineen menettämiseen. Esimerkkinä huonosti suunnitellut insentiivirakenteet voivat kumuloituessaan johtaa yrityskulttuuriin, jossa ei toimita enää asiakkaiden, toimittajien tai osakkeenomistajien etujen mukaisesti. Riittävästi eskaloiduttuaan tälläisessä tapauksessa yrityksellä on riskinä merkittävä mainehaitta ja omistaja-arvon tuhoutuminen.
Toimimalla vastuullisemmin ja huomioimalla koko ESG-viitekehyksen yritys varmistuu siitä, että huono yrityskulttuuri ei ole merkittävä liiketoiminnallinen riski nyt eikä tulevaisuudessa.
ESG kasvun ja kannattavuuden ajurina
Avainasemassa liiketoiminnallisten hyötyjen saavuttamiseksi on, että yritysjohto huomioi aktiivisesti ESG-viitekehityksen yritysstrategiassaan ja tunnistaa omalle toimialalleen tärkeimmät teemat liiketoiminnalisten hyötyjen ulosmittaamiseksi. ESG-viitekehyksen teemojen määrätietoinen kehittäminen onkin viime kädessä liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen tähtäävää toimintaa, missä ESG toimii tukevana viitekehyksenä taustalla.
Teemojen huomiointi strategiassa on tärkeää, mutta tehokas strategian toimeenpano edellyttää myös mitattavuutta. EU:n CSRD pakottaa yritykset perustason seurantaan, mutta liiketoiminnallisempi lähestymistapa ja siitä johdetut KPI:t mahdollistavat tehokkaan kehittämisen ja hyötyjen mittaamisen. Tehokkaan seurannan avulla on yrityksen sisäinen ja ulkopuolinen viestintä huomattavasti vaikuttavampaa, mikä ympäripyöreiden kotisivuilta löydettävien lausahduksien sijaan aidosti inspiroi työntekijöitä ja kiinnostaa asiakkaita.
Lue lisää miten autamme yrityksiä ESG-raportoinnissa
Kirjoittajasta:
Saska Saarenko toimii Sofigatella neuvonantajana auttaen yrityksiä modernisoimaan ja kehittämään liiketoimintaansa tehokkaammaksi ja kannattavammaksi. Saskaa inspiroi liiketoiminnan kehittäminen, numerot ja kasvun edistäminen. Vapaa-ajalla Saska nauttii lukemisesta, hyvistä leffoista ja liikunnasta.
Julkisten palvelujen digitalisoinnin tulee palvella ihmisten arkea
Johtaja, tiedätkö missä kunnossa datasi on?
