Onko teknologia demokratian uhka – näin toimii vastuullinen yrityskansalainen
Teknologian kasvava merkitys lisää sekä teknologiayritysten että niiden kumppaneiden yhteiskunnallista vastuuta, Sofigaten Tuuli Kousa muistuttaa.
Teknologian vaikutus yhteiskuntaan kasvaa vauhdilla – niin hyvässä kuin pahassa. Digitaalinen transformaatio voi lisätä julkisen päätöksenteon avoimuutta ja lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Toisaalta kaikista meistä kerättävän datan räjähdysmäisesti kasvava määrä voi väärin käytettynä uhata ihmisten yksityisyyttä ja heikentää yhteiskunnan koheesiota. Tekoälyn hallitsemattoman käytön yhteiskunnalliset riskit ovat aivan oma lukunsa.
Olisi helppoa tuudittautua tunteeseen siitä, että Suomessa teknologialla on vain positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia – onhan Suomi maailman kärkeä sekä digitaalisen teknologian hyödyntämisessä että yhteiskunnan toimivuudessa.
Viime vuonna Suomi oli Digital Competitiveness Ranking -listauksen mukaan maailman seitsemänneksi digitaalisin yhteiskunta. Samalla Suomi sijoittuu toistuvasti kansainvälisten vertailujen kärkisijoille mitattaessa demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tilaa, yhteiskunnallista luottamusta, sananvapautta ja tasa-arvoa. Maailman onnellisin maakin olemme olleet jo monta vuotta perätysten.
Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole varaa. Asenneilmapiiri ja julkinen keskustelu kärjistyvät Suomessakin. Osallisuuden kokemuksen puute ja luottamuksen mureneminen voivat pahimmillaan johtaa täälläkin demokratian rapautumiseen.
Suurista mahdollisuuksista seuraa suuri vastuu
Yrityksillä on tärkeä rooli demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tukemisessa ja vahvistamisessa.
Kansainvälisen viestintä- ja markkinointialan yrityksen Edelmanin vuosittaisen luottamusbarometrin tämänvuotiset tulokset osoittavat, että yhteiskunnallinen polarisaatio on rapauttanut kansalaisten luottamusta julkisiin toimijoihin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin lähes kaikkialla maailmassa. Sen sijaan usko ja luottamus yritysten kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia on noussut, monissa maissa jo selvästi julkisiin instituutioihin kohdistuvaa luottamusta vahvemmaksi.
Sekä yritysten että teknologian yhteiskunnallisen painoarvon kasvaessa erityisesti teknologiayrityksillä ja niiden kumppaneilla on poikkeuksellisen suuret mahdollisuudet kantaa kortensa kekoon demokratiaa puolustettaessa. Tästä seuraa myös suuri vastuu.
Tekoäly edellyttää yritysten itsesääntelyä
Mutta mitä yritykset sitten voivat käytännössä tehdä demokratian tukemiseksi? Niiden pitää minimoida uusien teknologioiden negatiivisia vaikutuksia ja luoda palveluita, jotka edistävät ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa on nähty, vahvan kansainvälisen yhteistyön aikaansaaminen on kiristyvän geopolitiikan aikana jatkuvasti vaikeampaa. Niinpä yritykset ovat astuneet ilmastotyössä eturintamaan ja luoneet itsesääntelyyn ja vapaaehtoisuuteen perustuvia malleja, jotka tukevat poliittiseen ohjaukseen perustuvia toimia.
Sääntely ei pysy myöskään tietoteknisen kehityksen vauhdissa. Lainsäädäntö määrittelee yksityiskohtaisesti sen, millaisia tietoja ihmisistä voi kerätä ja miten tietoja voi käyttää. Datan ja sen käyttömahdollisuuksien määrä kasvaa kuitenkin niin nopeasti, että yrityksiltä vaaditaan myös itsesääntelyä ja johtamista datan vastuullisen käytön ja kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi.
Vastuu ei koske pelkästään perinteisiä teknologiayrityksiä. Jo nyt suuryritykset hyödyntävät laajasti modernia liiketoimintateknologiaa ja sen käyttö laajenee vauhdilla myös pk-sektorilla. Yritysten kumppaneina toimivien teknologiayritysten vastuulla on tukea ja opastaa yrityksiä siinä, että teknologiaa hyödynnetään paitsi tehokkaasti myös vastuullisesti.
Samankaltaisia askelia on otettu tekoälyn vastuullisen käytön varmistamiseksi. Monet eri alojen yritykset ovat jo pohtineet suhdettaan tekoälyn eettiseen hyödyntämiseen ja ohjeistaneet työntekijöitään ylitse sen, mitä laki vaatii.
Tekoälyteknologian kehittyessä harppauksin tämäkään ei kuitenkaan riitä. Regulaatio ei voi määritellä nopeasti kasvavien mahdollisuuksien hyödyntämisen yksityiskohtaisia rajoja, mutta se voi määritellä periaatteet, joiden pohjalta tekoälyä on mahdollista käyttää kestävällä tavalla. Yritysten vastuulla on periaatteiden soveltaminen käytännössä.
Toimivat palvelut rakentavat luottamusta
Yritysten yhteiskunnallinen vastuu ei rajoitu siihen, että ne minimoivat teknologian mahdollisia negatiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Vastuullisten yrityskansalaisten tulee myös toimia aktiivisesti yhteiskunnallisen osallisuuden ja luottamuksen rakentamiseksi.
Teknologiayritykset rakentavat jo nyt entistä toimivampaa yhteiskuntaa ja lisäävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi kehittämällä kuntien, kaupunkien ja terveydenhuolloin digitaalisia palveluita. Yhteiskunnan ja erilaisten palveluiden digitalisoituessa muidenkin toimialojen yrityksillä on vastuu huolehtia siitä, että palvelut kohtelevat kaikkia suomalaisia yhdenvertaisesti ja pikemminkin lisäävät kuin vähentävät ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa.
Samalla yrityksillä on merkittävä yhteiskunnallinen rooli työnantajina. Arkinen kokemus luottamuksesta ja osallisuudesta työpaikalla on usein myös yhteiskunnallisen osallistumisen perusta ja vahva rokotus syrjäytymistä vastaan. Erityisesti kansainväliset ja monikulttuuriset organisaatiot voivat edistää tehokkaasti myös eri taustoista olevien ihmisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Yhteiskunnallinen luottamus on Suomessa toistaiseksi kansainvälisesti ajatellen korkealla tasolla. Toimiin luottamuksen vahvistamiseksi on kuitenkin syytä ryhtyä suhteellisen hyvän sään vielä vallitessa.
Lue lisää:
Tasa-arvo ei ole vain vastuullisuuskysymys – se edistää suoraan liiketoimintaa
Luottamuksen yhteiskunta on myös yrityksen etu – ja näin yritys voi rakentaa sitä
Kirjoittaja
Tuuli Kousa on Sofigaten markkinointi-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, joka on johtanut viestintää ja vastuullisuutta eri toimialoilla jo 15 vuoden ajan. Juristina, kulttuurivaikuttajana ja entisenä poliitikkona Kousa suhtautuu intohimoisesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja muutoksen johtamiseen. Hän hakee vuoropuhelun kautta yhteisiä nimittäjiä ja rakentaa jaettua tulevaisuudenkuvaa vastakkainasettelun sijaan.
Muista nämä kesän niksit myös loman jälkeen
Muutoskyvykkyys on yrityksen ainoa pysyvä kilpailuedun lähde – näin kasvatat sitä
