Kiristyvän talouden ja niukkenevien resurssien maailmassa sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden palvelujohtaminen eilispäivän opeilla ei enää onnistu. Asiakkaat ja potilaat ansaitsevat laadukkaampaa hoitoa ja helpompaa asiointia. Rutiiniprosesseista yhä suurempi osa on pystyttävä automatisoimaan. Muuten joudumme valitettavasti tinkimään tuotetuista palveluista, kun resurssit loppuvat kesken. Sofigaten Mirva Sainiemi kirjoittaa siitä, mitä mahdollisuuksia maailmanluokan palvelualustat avaavat sote-alan tulevaisuudelle.

Teknologia-alustoissa piilee mahdollisuus helpottaa ja tehostaa sote-alan työtä, jota ei toistaiseksi ole hyödynnetty. Teknologia-alustalla tarkoitetaan tietoteknisiä järjestelmiä, joilla eri toimijat – asiakkaat, palveluntuottajat, alihankkijat ja muut sidosryhmät yli organisaatiorajojen – toteuttavat lisäarvoa tuottavaa toimintaa, mikä sote-alalla tarkoittaa esimerkiksi potilaan hoitoa tai vanhuksen hoivaa.

Teknologioiden avulla voidaan myös saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi vuonna 2017 suositukset hyvän ikääntymisen turvaamiseksi. Suositusten avainteemoista yksi on teknologian käyttöönotto. STM:n mukaan suositukset arvioitiin tuottavan toteutuessaan 33,5 MEUR säästöpotentiaalin jo vuoteen 2019 mennessä.

Näiden alustojen käyttöönotto on nyt helpompaa kuin koskaan. Tarjolla on sote-alalle räätälöityjä ratkaisuja, kun teknologia-alustojen kansainväliset suurnimet Salesforce ja ServiceNow ovat kehittäneet voimakkaasti alan tarjontaansa.

Alustateknologia yhdistää pirstaleet

Paitsi että alustat tuottavat säästöjä, ne myös helpottavat merkittävästi terveydenhuollon ammattilaisten työtä, auttavat parantamaan potilaiden ja asiakkaiden asiointikokemusta ja palvelun laatua sekä auttavat säästämään resursseja tai suuntaamaan niitä oikein.

Terveydenhuollon yksiköissä saattaa olla käytössä jopa 15 erillistä tietojärjestelmää, joita ei ole kytketty toisiinsa. Näiden lisäksi irrallisia ohjelmistoja on usein käytössä koko joukko, aina fysioterapeuttien harjoitusohjelmista lääkäreiden videovastaanottosovelluksiin. Kun järjestelmät eivät keskustele sujuvasti keskenään, syntyy helposti ylimääräistä työtä tai jopa virheitä: esimerkiksi tärkeä tieto ei välttämättä päädykään lääkäriltä fysioterapeutille.

Jos edes osa käytössä olevista järjestelmistä yhdistetään samalle alustalle, tieto palveluiden tuottamisesta tai asiakkaan hoitopolusta voidaan keskittää. Näin sitä voidaan hyödyntää asiakkaan hoidossa sekä toimintojen kehittämisessä ja johtamisessa. Asiantuntija voi keskittyä itse asiakkaaseen, mikä parantaa sekä työntekijä- että asiakaskokemusta.

Kun kaikki potilaan tapahtumat ovat samalla alustalla, on niitä kuljettava työnkulku paljon läpinäkyvämpi. Alustojen avulla saadaan helpommin tietoa siitä, miten hoito ja palvelut vaikuttavat asiakkaan hyvinvointiin ja kuinka laadukkaita ne ovat. Voimme esimerkiksi löytää ne yksiköt, joiden työnjälki on ollut erityisen hyvää ja hyödyntää niiden oppeja myös muualla organisaatiossa.

Palveluekosysteemit ja hoitajamitoitus hallintaan

Sote-alan palveluista vastaavat kymmenet eri palveluntuottajat, joita usein kaitsee yksi tilaajaorganisaatio. Alustojen avulla tätä työtä voidaan helpottaa. Jos eri palveluntuottajat yhdistetään samalle alustalle, koko ekosysteemiä voidaan johtaa yhtenäisen järjestelmän kautta. Silloin kaikilla ekosysteemin toimijoilla on käytössään ajantasaiset tiedot ja toimintaohjeet. Esimerkiksi uusimmista koronasuojautumistoimenpiteistä voidaan tiedottaa keskitetysti yhdellä tiedotteella sadoille alihankkijoille, ilman mittavaa viestintärumbaa.

Alustateknologia tarjoaa työvälineitä myös hoitajamitoitukseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseen. Sen avulla lakisääteistä laskentaa ja raportointia on mahdollista helpottaa merkittävästi, kun esimerkiksi tieto eri palveluntarjoajista, vakituisesta ja varahenkilöstöstä sekä vaikkapa lääkeluvista on helpommin saatavilla ja aina ajantasaista. Tämän lisäksi teknologian avulla voidaan entistä enemmän myös ennakoida tulevaa: nähdä trendejä, vertailla eri ajanjaksoja ja ehkäistä mitoitusvajeita ennakoimalla työkuormaa tehokkaasti.

Pelkkä teknologian uudistaminen ei yksin riitä

Uuden teknologian käyttöönotto ei itsessään tuo toivottua muutosta sote-alalle. Myös työnteon ja johtamisen tapojen täytyy uudistua. Keskeistä on rakentaa kehitysmyönteistä kulttuuria, jossa ylimmästä johdosta lähtien suhtaudutaan positiivisesti toimintatapojen kehittämiseen ja hyväksi havaittujen toimintamallien levittämiseen.

Esimerkiksi laadun systemaattinen mittaaminen tuottaa hyötyjä vasta silloin, kun laadukkaiksi havaituista toimintamalleista otetaan opiksi. Lisäksi on tärkeää kuunnella sote-työtä tekeviä ihmisiä ja antaa heille mahdollisuus osallistua työn tekemisen tapojen, palvelujen ja laadun kehittämiseen.

Palautetta ja kehitysideoita kannattaa kerätä koko organisaatiosta, myös alihankkijoilta ja asiakkailta. Tieto kannattaa tehdä niin näkyväksi kuin laki tekee mahdolliseksi, näin voidaan ennaltaehkäistä laatupoikkeamien syntyä. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja kehittää sitä on hyvä keino sitouttaa työntekijöitä jäämään alalle, korvauksiin liittyvien tekojen lisäksi.

Tätä menoa resurssit loppuvat

Sosiaali- ja terveysala on valtavien haasteiden edessä. Talouden resurssit kiristyvät, ikääntyvän väestön osuus kasvaa, lainsäädännön muutokset aiheuttavat laadunvalvonnan paineita ja sote-palveluiden laatuerot uhkaavat kasvaa alueiden ja väestöryhmien välillä. Samanaikaisesti ostopalveluiden merkitys kasvaa ja hajautetut ekosysteemit tekevät palveluketjujen hallinnasta entistä vaativampaa.

Kova fakta on, että nykyisillä järjestelmillä eivät tekijät eivätkä rahat tule riittämään. Palveluiden hallinta vanhan maailman malliin ei enää kanna. Kaikki, mitä voidaan, on pakko automatisoida ja samalla maksimoida itsepalvelun mahdollisuudet − muuten kädet loppuvat kesken.

Maailmanluokan palvelualustat tarjoavat jo nyt työkaluja, joilla näihin lähitulevaisuuden haasteisiin on mahdollista reagoida sote-alallakin. Olemmeko me yhteiskuntana valmiita ottamaan haasteen vastaan? Me Sofigatella olemme!

 

Mirva Sainiemi on pitkän HR- ja sote-taustan omaava tulevaisuuden työn kehittäjä, jonka sydän sykkii ihmisille, fiksummalle inhimilliselle työelämälle ja teknologian mukanaan tuomille mahdollisuuksille. Työntekijä- ja asiakaskokemuksen kehittämisen lisäksi Mirvan intohimona on edesauttaa arvokasta vanhuutta, kiireettömiä kohtaamisia ja hyvää hoivaa.

Read these next

Cookies Settings