Hyppää sisältöön

CoE, C4E, R2-D2 ja C-3PO – navigointi integraatiogalaksissa lyhenteiden tuolla puolen

Joskus integraatiostrategioiden maailmankaikkeuteen sukeltaminen voi tuntua siltä, kuin tulkitsisi lyhenteiden aakkosia, jotka ovat yhtä salaperäisiä kuin Tähtien sodan droidit. Vaikka R2-D2 ja C-3PO eivät ehkä suoranaisesti edistä keskustelua huippuosaamiskeskuksista (CoE, Center of Excellence) ja mahdollistamiskeskuksista (C4E, Center for Enablement), niiden sisällyttäminen termien galaksiin on leikkisä muistutus siitä monimutkaisesta jargonista, jota käytämme teknologiamaailmassa. Älä pelkää, peloton integraatiokehityksen tutkimusmatkailija – tällä matkalla nämä lyhenteet selvitetään ja valaistaan polkua integraation hallitsemiseen organisaatiossasi.

Tämä kirjoitus on neljäs osa Sofigaten integraatioihin keskittyvää blogisarjaa. Kolme aiempaa osaa löytyvät täältä (Järjestelmäintegraatiot – kriittinen osa liiketoimintajohdon agendaa), täältä (Integraatioiden johtamisen malli pitäisi räjäyttää!) ja täältä (API-vetoinen arkkitehtuuri pähkinänkuoressa ja miksi se pitäisi kiinnostaa juuri sinua).

Mikä on CoE ja miksi se ei riitä?

Lienet kuullut termin Center of Excellence (CoE). CoE on tyypillinen tapa hallita tiettyä kyvykkyyttä tai vaikkapa teknologia-alustaa organisaatiossa. Se perustuu siihen, että rakennetaan organisatorinen rakenne, joka vastaa valitusta osa-alueesta. Näin on usein tehty myös integraatio- ja rajapinta-alustan ja -kyvykkyyden hallinnan kanssa: CoE vastaa alustan ylläpitoon ja hallintaan liittyvistä asioista, integraatioiden ja rajapintojen kehittämisestä sekä niiden ylläpitosta ja tuesta. CoE toki saattaa olla nimetty eri organisaatioissa eri tavalla, mutta perusmalli on usein edellä kuvattu.

Kuulostaa hyvältä, vai mitä? Ei oikeastaan, koska integraatiotekemisen organisointiin CoE-malli soveltuu varsin huonosti. Yksi suuri ongelma CoE-mallissa on se, että se ei skaalaudu. Tai skaalautuu kyllä, mutta kysynnän kasvaessa integraatiotekemisen pitäisi kasvaa jyrkemmässä kulmassa, kuten kirjoitin tämän blogisarjan toisessa osassa. Lisäksi CoE ei mahdollista organisaation oppimista ja API-vetoisen arkkitehtuurin levittämistä organisaatioon.

Eipä siis aikaakaan, kun hyvin paperilla toimiva CoE-malli on aiheuttanut organisaatiossa pullonkaulan ja digitalisaation jarrun.

Uuden sukupolven malli integraatiokehitykseen

CoE-mallia syrjäyttämään on tullut toinen malli, joka toimii ihan käytännössäkin (ja tästä puhuttiinkin lyhyesti blogisarjan toisessa osassa). Mallin lyhenne C4E näyttää kovin samalta, mutta sisällöltään se on fundamentaalisesti erilainen. Lyhenne tulee sanoista Center for Enablement.

C4E-mallissa johtoajatus on eriyttää API-vetoisen arkkitehtuurin edistäminen organisaatiossa API:en toteutuksesta. C4E:n päämissio on mahdollistaa uudelleenkäyttöisten API:en laaja-alainen kehittäminen organisaatiossa. Tämän lisäksi C4E:n yhtä tärkeä missio on API-alustasta vastaaminen, mutta tähän näkökulmaan on parempi tarttua yksityiskohtaisemmin erikseen (joten laitathan blogisarjan seurantaan!).

Mitä hyötyä eriyttämisestä sitten on, eikö ongelma silloin vain siirry eteenpäin? Itse asiassa ei aivan, muistathan näet, että koko API-kehittäminen perustuu vahvaan uudelleenkäytettävyyteen. Se, että organisaatiossa rakennetaan organisaation kyvykkyyksiä API-kehittämiselle ja mahdollistetaan API:en laajamittainen hyödyntäminen, pystytään näin skaalaamaan toimintaa paljon paremmin kuin keskitetyn CoE-mallin kautta toimiessa. Liiketoimintatiimit pystyvät myös näin ollen paljon paremmin priorisoimaan API-kehitystä aidon liiketoimintatarpeen perusteella, koska avaimet ovat heidän käsissään.

C4E-mallin keskeiset toiminnot ja hyödyt

Mitä C4E sitten käytännössä tekee? Alla on muutama C4E:n tärkeintä avaintoiminnetta API:en laaja-alaisen kehittämisen mahdollistamiseksi organisaatiossa.

  1. Organisaationlaajuisen API-vision ja API-strategian omistaminen.
  2. API-hyödyntämiseen liittyvien KPI-mittareiden laatiminen.
  3. Parhaiden API-käytäntöjen laatiminen: API-suunnitteluun ja -kehittämiseen liittyvät ohjeistukset, koulutukset ja perehdytykset.
  4. API-vetoisen arkkitehtuurin edistäminen organisaatiossa.
  5. Liiketoiminnan kiihdyttäminen ja tukeminen uudelleenkäytettävien komponenttien ja API:en rakentamisella.
  6. Liiketoiminnan ja toimitustiimien konsultointi API-kehitykseen ja -hyödyntämiseen liittyen.

Toimiakseen määrätietoisesti ja tehokkaasti, tulee C4E:llä olla tiettyjä kriittisiä kyvykkyyksiä. Alla on listattu C4E:n tärkeimpiä kyvykkyyksiä.

  1. Hyvät projekti- ja muutosjohtamistaidot mallien, suunnitelmien ja teorian viemisessä käytäntöön.
  2. API-vetoisen arkkitehtuurin ja API-arkkitehtuurin ymmärrys.
  3. Kokemus koulutuksien ja perehdytyksien vetämisestä.
  4. API-suunnittelu- ja -kehitysosaaminen.
  5. Tekninen API- ja integraatioalustan ylläpitoon ja API-kehitykseen alustaa hyödyntäen liittyvä osaaminen.

Jokainen organisaatio on erilainen, joten myös C4E-malli on jokaisen organisaation näköinen lähtien sen nimeämisestä sen jalkauttamiseen asti, joko keskitettynä tai hajautettuna. Lisätietoja C4E-mallista löydät esimerkiksi täältä. Sofigate on ollut mukana rakentamassa kymmenien pohjoismaisten yritysten operointi- ja organisointimalleja, mukaan lukien integraatiokyvykkyydet, joten emme pahastu vaikka olisit meihinkin yhteydessä!

Onnea C4E-transformaatiomatkallesi!

Tämä kirjoitus on neljäs osa järjestelmäintegraatioihin keskittyvää Sofigaten blogisarjaa, joka jakaa tietoa ja asiantuntevia näkemyksiä integraatioista ja niiden modernista hyödyntämisestä osana liiketoiminnan ja organisaation kehittämistä. Blogisarjan kohderyhmänä on liiketoiminnan ja tietohallinnon päättäjät, mutta se soveltuu myös liiketoiminnan kehittämisen, sovellusten, arkkitehtuurin ja myös integraatioiden kanssa päivittäin työskenteleville asiantuntijoille.

Haluatko sukeltaa syvemmälle järjestelmäintegraatioiden maailmaan?
Lue blogisarjan ensimmäinen osa täältä, toinen osa täältä ja kolmas osa täältä.

Kirjoittaja

Jussi Vuokko on auttanut erikokoisia organisaatioita johtamaan palveluita ja automatisoimaan liiketoimintaa moderneja teknologioita hyödyntäen jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Jos haluat jutella Jussin kanssa aiheesta, tavoitat hänet sähköpostilla jussi.vuokko@sofigate.com, Twitterissä @jussivuokko tai LinkedInissä linkedin.com/in/jussivuokko.

Etsi