Hyppää sisältöön

Hidas, hitaampi, sotesektorin digiloikka? Avain onnistumisiin löytyisi yllättävän läheltä, mutta moni keskittyy vääriin asioihin

Sosiaali- ja terveyspalveluissa digitalisaatio on tähän saakka nähty yksittäisinä sovelluksina, jotka on tuotu osaksi arkea täydentämään vanhoja työtapoja. Aito digiloikka tapahtuu kuitenkin vasta silloin, kun toimintaa uudistetaan kokonaisvaltaisesti. Tämä ponnistus on vielä alalla edessä, sanoo Sofigaten sote-liiketoiminnan johtava asiantuntija Sauli Hyvärinen.

Hidas, hitaampi, sote-sektorin digiloikka? Tosiasiassa digitalisaatio on edennyt vauhdikkaan huomaamattomasti monilla yhteiskunnan alueilla jo parikymmentä vuotta, vaikka vasta koronan myötä digiloikalle suuren yleisön silmissä vaikuttaa tapahtuneen jotakin.

Hiljattain toteutetussa selvityksessä moni kunta mainitsi juuri koronaan liittyvät digitaaliset palvelut yhtenä onnistuneimmista digihankkeista. Lataa tiivistelmä tuloksista täältä.

Kehitystä on osittain hidastanut yli kymmenen vuotta jatkanut sote-uudistuksen odotus. Nyt odotus on loppunut ja uudistus etenee kovaa vauhtia. Tämä antaa loistavan mahdollisuuden ponnistaa todelliseen digiloikkaan myös sote-palveluissa.

Mitä sote-alan digikehitystä johtavien kannattaa tiedostaa? Mihin keskittymällä sote-palveluissa voidaan saavuttaa nopeiten asiakkaiden, potilaiden ja alan ammattilaisten arjessa näkyviä hyötyjä?

Digikehityksen ydinongelma: pientä uutta vanhojen työtapojen päälle

Sosiaali- ja terveyspalveluissa digitalisaatio on tyypillisesti nähty uusina erillisinä menetelminä ja sovelluksina, jotka on otettu mukaan täydentämään vanhoja työtapoja. Hyvä esimerkki ovat vaikkapa erilaiset etätapaamisten työkalut, jotka ovat koronan myötä yleistyneet, mutta joita edelläkävijöillä on ollut käytössä jo pitkään.

Nyt on korkea aika laajentaa näkökulmaa. Modernin tietotekniikan hyödyt ovat paljon Teams- ja Zoom-puheluja suuremmat.

Todellinen digiloikka tapahtuu silloin, kun toimintaa ja työtapoja uudistetaan kokonaisvaltaisesti. Se tarkoittaa sitä, että tietotekniikan ja digitaalisten palvelujen on nivouduttava luonnolliseksi osaksi kaikkea tekemistä.

Parhaimmillaan tämä tuottaisi tulevaisuudessa entistä paremmin yhteen toimivia sote-palveluja, joissa tarpeelliset tiedot siirtyisivät automaattisesti eri toimialueilta toisille. Työn laatu ja tulokset olisi helposti nähtävissä. Sekä asiakkaat että potilaat voisivat olla osallisina heitä koskevissa asioissa ja löytää tarvittaessa nopeasti oikeiden ammattilaisten luo.

Esimerkiksi lastensuojelussa usein useat ammattiryhmät työskentelevät lapsen ja perheen ympärillä. Kuinka paljon helpompaa olisikaan, jos lasta ja perhettä koskeva tarpeellinen tieto liikkuisi automaattisesti eikä sekä lääkärin että sosiaalityöntekijän tarvitsisi koota erikseen samoja tietoja. Päätökset annettavasta avusta voitaisiin tehdä tietoon perustuen, erityisesti jos olisi mahdollista koota yhteen kaikki olennainen lasta ja perhettä koskeva tieto eri järjestelmistä. Sähköiset tekoälyavusteiset asiointikanavat antaisivat lapselle ja perheelle mahdollisuuden uudella tavalla tarkastella reaaliaikaisesti itseään koskevia kirjauksia, ilmaista mielipiteensä ja löytää tietoa. 

Todellista hyötyä taustalta

Sote-palveluissa tietotekniikan merkittävin hyöty voidaan saavuttaa kehittämällä asiakastyön taustalla tapahtuvaa toimintaa, ohjelmistokehittäjien kielellä: backendia. Ohjelmistokehityksessä backend-kehittämisellä tarkoitetaan yksinkertaistettuna käyttäjälle näkyvän palvelun taustalla tapahtuvaa tiedon käsittelyä.

Kehittämällä tätä taustalla tapahtuvaa työtä voitaisiin sote-alalla ottaa kauaskantoinen digiloikka. Käytännössä se toteutuisi teknisten työalustojen vauhdittamana. Ne nopeuttavat työskentelyä, poistavat manuaalista työtä ja parantavat tiedonkulkua.

Tällaisten työalustojen avulla eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä tulee saumattomampaa, viestinnästä sujuvampaa ja asiakkaan tilanteeseen saadaan kokonaisvaltainen näkymä. Esimerkiksi hoivapalveluissa hoivan laatua voidaan tarkkailla ja vaikuttavuutta arvioida. Näin palveluja kyetään kehittämään koko ajan entisestään.

Rakennetaanko yhdessä tulevaisuuden älykkäitä sote-palveluja? Tutustu SofiCare-tuoteperheeseen.

Huomisen hoivan laatu varmistetaan tänään

Teknologian tarjoamia mahdollisuuksia kannattaisi sote-sektorillakin hyödyntää kokonaisvaltaisesti, kun organisaatioita, toimintamalleja ja työtapoja uudistetaan. Näin pystymme aidosti vahvistamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja varmistamaan, että pidämme kaikista yhteiskunnan jäsenistä hyvän huolen myös tulevaisuudessa.

Vinkit sote-alan päättäjille:

  1. Kokoa kuva organisaatiosi nykytilanteesta – Varsinkin suuressa organisaatiossa käytössä saattaa olla ratkaisuja ja järjestelmiä, joista et ole tiennytkään.
  2. Muista käyttäjälähtöisyys ja hyödynnä henkilöstöä – Teknologia ei ole itseisarvo, vaan sen avulla pyritään helpottamaan työntekijöiden arkea.
  3. Tutustu matalan kynnyksen alustojen mahdollisuuksiin – Eittämättä teillä on jo käytössä useita erilaisia järjestelmiä, näiden yhteentoimivuutta edistämään on olemassa helppokäyttöisiä ratkaisuja
  4. Laita perusasiat kuntoon ja suuntaa sitten rohkeasti katse uuteen – Tekoälyllä ja robotiikalla on suuri potentiaali, mutta niitä kannattaa hyödyntää erityisesti toimivan perusteknologian tehostajina.

 

Jos pidit tästä artikkelista, voisit pitää julkiselle sektorille räätälöidystä uutiskirjeestämme! Lue uutiskirjeestä lisää ja liity tilaajaksi täällä. 

 

Sauli Hyvärinen on Sofigaten sote-liiketoiminnan johtava asiantuntija ja koulutukseltaan sosiaalityöntekijä. Sauli uskoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon suuri murros on käsillä, kun alan digitaalista kehittämistä ohjataan asiakkaiden, potilaiden ja työntekijöiden palvelukokemus edellä.

Etsi