Tämän harkitun riskin otimme tekoälyn kanssa – katso opit johtajalle
Sofigatella lähdettiin tekoälyyn rohkeasti ja ihmisille annettiin vapaat kädet kokeilla. Se teki työkaluista tuttuja, mutta ei näkynyt positiivisena tuloksena viivan alla. Katri Kolesnik ja Essi Hirvonen kertovat, miksi harkittu riski kuitenkin kannatti – ja miten yritykset voivat kasvattaa samanaikaisesti henkilöstön tekoälyosaamista ja liiketoiminnan arvoa.
Kun ChatGPT ja muut generatiivisen tekoälyn työkalut tekivät tuloaan työelämään, kukin Sofigaten henkilöstössä sai oitis lisenssin valitsemaansa tekoälytyökaluun. Samoin toimittiin, kun agenttien rakentaminen tuli mahdolliseksi – kannustimme kaikkia rakentamaan agentteja.
Ajatus oli yksinkertainen: käyttäkää, kokeilkaa, opetelkaa.
Aavistelimme, että liiketoiminnan näkökulmasta lopputulokset olisivat alkuun laihoja, niin kuin olivatkin: Kulut kasvoivat, eikä mitattavaa taloushyötyä syntynyt. Sisäiset kustannukset lähtivät nousuun.
Liiketoimintajohtaja Katri Kolesnik sanoo, että nykyisin asiakkaita neuvotaan määrittelemään ensin tavoitteet tekoälyn hyödyntämiseen ja vasta sitten tarttumaan työkaluihin. Silti Sofigaten harkittu riski oli hedelmällinen, etenkin oppimisen näkökulmasta.
”Meille oli bisnesteknologiayhtiönä tärkeää lähteä rohkeasti tekoälyn käyttöön. Näin tekoäly tuli ihmisille tutuksi, ja monista innokkaista kokeilijoista tuli vertaistuen ja käytännön kokemusten jakajia organisaatiossa. Matkalta kertyi myös oppeja, joiden pohjalta autamme yrityksiä kehittämään henkilöstön tekoälyosaamista ja kytkemään käyttöönoton nopeammin liiketoimintahyötyyn”, Kolesnik sanoo.
Kaikkea ei kannata kouluttaa kaikille
Kolesnik vastaa Sofigatella henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja koulutusliiketoiminnasta. Hänen mukaansa tekoälyosaamisessa pitää erottaa kaksi asiaa: kaikille yhteinen perustaso ja organisaation omiin liiketoimintatavoitteisiin sidottu syvempi osaaminen.
Ensimmäinen koskee jokaista työntekijää koodarista toimitusjohtajaan.
”Kyse on tekoälylukutaidosta. Jokaisen pitää ymmärtää, mitä tekoäly on, mihin sitä kannattaa käyttää, missä sen rajat kulkevat ja mitä riskejä käyttöön liittyy”, Kolesnik sanoo.
Kaikkea ei silti kannata kouluttaa kaikille, ja juuri tässä moni yritys menee harhaan.
”Jos organisaatio ei ole ensin linjannut, mihin tekoälyä aiotaan käyttää, koulutus valuu helposti hukkaan. Ihminen voi oppia rakentamaan agentin, mutta hetken päästä huomata, että se tukeekin vanhentunutta työn tekemisen tapaa. Tällöin se voi lisätä työkuormaa sen sijaan, että vapauttaisi aikaa tärkeämpiin tehtäviin.”
Sama ilmiö näkyy työelämässä laajemminkin: Sofigaten tuoreen playbookin mukaan jopa 73 prosenttia organisaatioista automatisoi yhä olemassa olevia tehtäviä sen sijaan, että tekoälyllä uudistettaisiin työtä ja prosesseja.
”Juuri siksi koulutus ei voi alkaa työkalusta, vaan siitä, mitä yritys aikoo työssään muuttaa. Vasta sen jälkeen voidaan kysyä, millaisia työkaluja ja millaista tukea eri rooleissa tarvitaan.”
Lisenssit ja koulutuspäivät eivät riitä
Asiakasorganisaatiossa projektipäällikkönä työskentelevä Sofigaten Essi Hirvonen muistaa, kuinka hänen tekoälyosaamisen polkunsa alkoi ChatGPT-lisenssistä talvella 2023.
”Tekoälyn käyttöön kannustettiin aktiivisesti. Meillä oltiin jopa niin nopeita, ettei vielä ollut kovin selkeää mallia siihen, mitä tekoälyllä pitäisi tehdä”, Essi nauraa.
Pian koulutuksiakin tuli saataville. Hirvoselle ne antoivat kaivatun perustan: ymmärrystä tekoälyn toimintalogiikasta, eettisistä pelisäännöistä, lähdekritiikistä ja kehotteiden kirjoittamisesta.
”Tekoälyä ei opi teorialla, vaan tekemällä. Päivän koulutus usein sytyttää kipinän ja tutustuttaa asioihin, mutta jos uusia taitoja ei tarvita ja tueta, ne unohtuvat. Siksi itselleni vähintään yhtä tärkeää on ollut helposti löydettävä tuki uusien tekoälytaitojen oppimiseen.”
Hirvoselle Sofigaten bisnesmallit ja tietotyön läpikotaisin tuntevat tekoälyagentit ovat olleet paras keino tukea omaa oppimista. Ne auttavat asiakastyössä, jossa uusia tilanteita tulee jatkuvasti eikä aina ehdi kysymään ihmiskollegalta.
Kolesnikin mukaan tekoäly muuttaa juuri oppimisen logiikkaa. Osaaminen ei enää kerry vain koulutuksissa tai verkkokursseilla, vaan työn ohessa jatkuvassa vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa.
”Tekoälytyökalujen avulla oppiminen on henkilökohtaisempaa. Apua on saatavilla juuri silloin, kun tarve syntyy”, Kolesnik sanoo.
Osaaminen maksaa
Kolesnikin tärkein neuvo on yksinkertainen: osaamisen kehittäminen maksaa.
”Meillä oppirahoja maksettiin alkuun ehkä liikaakin, mutta toisaalta nykyinen osaamisemme ei olisi syntynyt ilman investointeja”, hän sanoo.
Sofigate satsasi kolme miljoonaa euroa henkilöstön tekoälyosaamiseen, AI-agentteihin sekä uusien toimintatapojen ja palveluiden kehittämiseen.
”Se ei ole ihan pieni summa, noin 4000 euroa yhtä työntekijää kohden.”
Kolesnikin mukaan juuri tämä on kysymys, joka pitäisi nostaa pöydälle jokaisessa johtoryhmässä. Ollaanko henkilöstön tekoälyosaamisesta valmiita maksamaan ja kuinka paljon?
”Koulutuksesta on totuttu leikkaamaan aina, kun talous kiristyy. Tekoälyaikana tämä logiikka on vaarallinen, jos yritys haluaa aidosti uudistua tekoälyn avulla”, hän kiteyttää.
Jos et kouluta osaajiasi, joku muu tekee sen
Tekoälyosaamisesta on tullut työnantajan pito- ja vetovoimatekijä. Ihmiset ymmärtävät, että tekoälytaidot vaikuttavat heidän omaan arvoonsa työmarkkinoilla.
”Jos työnantaja ei panosta osaamiseen, moni kehittää sitä vapaa-ajallaan. Tai lähtee sinne, missä oppimiseen panostetaan”, Hirvonen sanoo.
Hirvonen on iloinen, että Sofigatella tekoälyn käyttöön lähdettiin rohkeasti. Hänen mukaansa tekoälyä ei kannata ajatella uhkana, joka vie ihmisiltä työtä, poistaa tarpeen omaan ajatteluun tai kaventaa nuorten mahdollisuuksia.
”Meidän kokemuksemme on, että se voi päinvastoin auttaa oppimaan uutta itsenäisemmin, saada tarttumaan aiempaa vaativampiin tehtäviin ja opettaa käyttämään omaa ammattitaitoa tekoälyn ratkaisujen arviointiin”, Hirvonen sanoo.
Myös Kolesnik sanoo, että rohkeus ja ennakkoluulottomuus ovat tekoälyn käyttöönotossa vahvuuksia ja olivat sitä myös Sofigatella.
”Yrityksille tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että lisenssit ja koulutukset vasta avaavat sen ensimmäisen oven. Ihmiset tarvitsevat myös syyn, taidon ja tuen astua siitä sisään.”
Haluatko lukea lisää tekoälyajan työn johtamisesta?
Lataa uusi playbookimme There is no more work without AI.
Asiantuntijat:
Katri Kolesnik vastaa Sofigatella osaamisen kehittämisestä Business Renewal -tiimissä. Hän on rakentanut ja johtanut Sofigaten valmennusliiketoimintaa ja on toiminut pitkään myös Business Technology Forumissa. Kolesnikia kiinnostaa erityisesti se, miten ihmiset ja yritykset voivat uudistua tekoälyn avulla.
Essi Hirvonen työskentelee Sofigatella Advisorina ja toimii asiakasorganisaatiossa pääsääntöisesti muutosjohtamisen parissa ja tietohallinnon projektipäällikkönä. Hirvosella ei ole koodaustaustaa, mutta sitäkin enemmän intoa tekoälyn käytön opetteluun. Nykyisin hän ottaa tekoälystä irti kaiken hyödyn oman arjen ja asiakastyön tukena.
Johtaja, älä aloita tekoälystä – aloita ongelmasta
Kaikkea ei voi kehittää yhtä aikaa – tekoäly tukee kehittämisen priorisointia
