Hyppää sisältöön

Kuusi kysymystä paljastaa, onko yrityksesi tekoälymuutos kestävällä pohjalla

Kolme neljästä organisaatiosta automatisoi tekoälyllä yhä nykyisiä tehtäviä sen sijaan, että työ ajateltaisiin uudelleen. Sofigaten Juho Nevalainen ja Maria Uusitalo haastavat johtajat katsomaan säästöjä pidemmälle: väärän työn tehostaminen voi tehdä yrityksestä nopeamman, muttei välttämättä kilpailukykyisempää.  

Harvalla yrityksellä on selvää kuvaa siitä, miltä tulevaisuuden työn pitäisi näyttää, kun ihmiset ja digitaaliset työkaverit toimivat rinnakkain. Alle viidennes yrityksistä keskustelee aktiivisesti tulevaisuudesta, jossa digitaalisia työntekijöitä olisi enemmän kuin ihmisiä. 

Ilmiöt piirtyvät esiin Sofigaten keväällä 2026 kokoamassa oppaassa, joka perustuu havaintoihin yli 60 organisaatiosta. Sofigaten tekoälypalveluista vastaava Juho Nevalainen ja ihmislähtöisen suunnittelun asiantuntija Maria Uusitalo tunnistavat ne asiakastyössään.  

”Usein tekoälyä liimataan suoraan vanhojen prosessien päälle. Silloin viedään vanhaa ajattelua uuteen teknologiaan eikä aidosti uudisteta työtä tekoälyn avulla”, Nevalainen sanoo. 

Uusitalon mukaan jonkinlainen ”tekoälyajan FOMO” saa yritykset hosumaan: koetaan, että ratkaisuja pitää viedä tuotantoon heti, jotta ei jäädä jälkeen. 

Keskustelun rauhoittaminen on Nevalaiselle ja Uusitalolle tuttua. Siksi he ovat olleet Sofigatella mukana määrittelemässä kuutta ydinkysymystä, joiden äärelle jokaisen johtajan kannattaa pysähtyä ennen suuria peliliikkeitä.  

1. Mitä arvoa tuotat asiakkaallesi? 

Tekoälyhanke alkaa usein teknologiasta: mitä voisimme automatisoida, millaisen agentin rakentaa ja kuinka monta tuntia säästää?  

Ensin kannattaa kirkastaa, mitä arvoa yritys haluaa asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen tuottaa. Miksi se on olemassa? 

Merkityksen lisäksi tekoälyyn liittyviä päätöksiä kannattaa peilata yrityksen arvoihin. Uusitalo nostaa kiinnostavaksi esimerkiksi asiakaspalveluaan tekoälyn avulla tehostaneen IKEAn.  

”Vaikka yhtiö olisi ehkä voinut luopua suuresta osasta asiakaspalvelijoita, se päätti kouluttaa heidät sisustusneuvojiksi. En tunne taustoja, mutta ratkaisu vaikuttaa arvopohjaiselta sitoutumiselta henkilöstöön ja ihmisten työllistämiseen. Samalla he ovat luoneet sillä aivan uutta liiketoimintaa”, Uusitalo sanoo. 

2. Ymmärrätkö, mikä on mahdollista? 

Johto ei voi asettaa kunnianhimoista tavoitetta, jos se ei tunne teknologian mahdollisuuksia. Nevalaisen mukaan käytännön tekoälyosaaminen kertyy kuitenkin usein ensin IT-osastolla ja innokkaiden kokeilijoiden keskuudessa. 

”On turha kysyä johtoryhmältä, mitä se haluaa saavuttaa, jos se ei tiedä, mikä kaikki on mahdollista”, hän sanoo. 

Uusitalosta ja Nevalaisesta on normaalia, että ensin nähdään vain ”hieman boksin reunojen yli”. Käyttötapauksia kannattaakin etsiä ensin nykytyön pulmakohdista.  

Jo nyt sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen voi sanella asiakaskirjaukset, jolloin aikaa vapautuu työläästä tietokoneelle naputtelusta. Myyjä voi purkaa asiakastapaamisen havainnot heti sanelemalla, jolloin talteen saadaan myös hiljaista tietoa ja keskustelun sävyjä. Mikä voisi olla seuraava askel? 

3. Tunnistatko oikean pullonkaulan? 

Yhden työvaiheen tehostaminen ei auta, jos se aiheuttaa pullonkaulan seuraavassa. 

”Esimerkiksi ohjelmistokehityksessä yksi koodari voi ohjata vain noin kymmentä agenttia. Sen jälkeen päätökset ja ohjaustyö alkavat vain kasaantua pöydälle”, Uusitalo kuvaa. 

Todelliset rajoitteet löytyvät vain menemällä työn yksityiskohtiin. Miten työ meillä käytännössä tehdään, miksi se tehdään niin ja mitä tapahtuisi, jos jokin vaihe poistettaisiin? 

Samalla Uusitalo muistuttaa, ettei työyhteisöä kannata optimoida kuoliaaksi. Vaikka myymälän aamupalaveri voidaan korvata välittämällä tiedot työntekijöiden mobiililaitteisiin, yhteinen kohtaaminen palvelee usein muutakin kuin tiedon jakamista. 

4. Missä yrityksesi tarvitsee ihmisiä enemmän? 

Tekoälykeskustelussa pohditaan usein, mihin ihmisten aikaa pitäisi käyttää vähemmän. Paljon kiinnostavampi kysymys on, mihin sitä kannattaisi käyttää enemmän. 

Julkisuudessa on nähty esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat automatisoineet toimintaansa ja irtisanoneet merkittävän osan työntekijöistään. Kun asiakaspalvelijat on irtisanottu ja asiakastyytyväisyys on romahtanut, ihmisiä on pyydetty takaisin. 

”Esimerkiksi asiakkaamme Ruotsin työvoimavirasto on tehnyt toisin: kun tekoäly on valjastettu käsittelemään rutiinitapauksia, ihmisille on vapautunut enemmän aikaa haastavien tapausten ratkomiseen ja ihmisten kohtaamiseen”, Uusitalo sanoo. 

Hänen mukaansa työn uudelleenjako synnyttää myös uusia tärkeitä johtamisen kysymyksiä: Kun ajattelu ja ongelmanratkaisu jäävät ihmisille, miten varmistetaan, että työ pysyy mielekkäänä, eikä kuormita liikaa? Mitä tapahtuu työmäärälle, ja miten palautumista tuetaan?  

5. Haluatko lisää kahvihetkiä vai tuottavaa työtä? 

Joka organisaatiossa pitää päättää, mihin tekoälyn ja automaation vapauttama aika käytetään. Käydäänkö enemmän kahvilla vai tehdäänkö jotain tuottavampaa?  

Konneveden kunnassa yksityistieavustusten käsittelyyn kulunut työaika väheni pilotissa noin 85 prosenttia, kun hakemusten käsittelyä ja päätösten valmistelua automatisoitiin Salesforce-alustalla. Nyt vaikeisiin tapauksiin voidaan käyttää enemmän aikaa, kuntalaiset saavat päätöksensä nopeammin ja pienen kunnan henkilöstöresurssit riittävät paremmin myös jatkossa, kun väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. 

”Silti myös ’lisää kahvihetkiä’ voi olla oikea vastaus ajankäyttökysymykseen. Työn uusi vauhti vaatii enemmän yhteistä keskustelua, ei vähemmän. Kuukausittainen tiimihetki on jo auttamatta liian harvoin, kun työasiat etenevät tekoälyn ansiosta huomattavasti nopeammin”, Uusitalo sanoo. 

6. Miten viet muutoksen arkeen? 

Yli puolet Sofigaten oppaassa tarkastelluista organisaatioista ei täysin tiedä, mitä AI-agentteja niissä käytetään. Usein kokeiluja syntyy eri puolilla organisaatiota nopeammin kuin hallinto ehtii reagoida. 

”Liian raskas hallinto tukahduttaa innostuksen. Ilman yhteistä mallia taas rakennetaan päällekkäisiä ratkaisuja toisista tietämättä”, Nevalainen sanoo. 

Tekoälyratkaisut saattavat herättää myös vastustusta työntekijöissä, koska moni pelkää menettävänsä työnsä.  

”Muutosta ei voi tehdä vain ylhäältä alas. Ihmiset pitää ottaa alusta asti mukaan kehittämään, jotta he tuntevat olevansa osa kehitystä. Työntekijät ovat myös oman työnsä parhaita asiantuntijoita”, Uusitalo muistuttaa. 

Onko sinunkin organisaatiossasi aika käydä nämä keskustelut?

Lataa Sofigaten There is no more work without AI -opas, jonka sisältämä AI Value Canvas tarjoaa valmiita tukikysymyksiä keskustelujen pohjaksi.

Asiantuntijat:

Juho Nevalainen toimii Sofigaten Enterprise AI Services -palvelutarjoomasta vastaavana johtajana sekä Sofigaten AI-kehitysohjelman omistajana. Enterprise AI Services läpileikkaa Sofigaten johtamisen konsultointipalvelut ja teknologiaratkaisut. 

Maria Uusitalo työskentelee Sofigatella AI Experience Designerina Business Renewal -tiimissä. Hän tarkastelee tekoälymuutosta ihmislähtöisen suunnittelun, työn uudistamisen ja muutosjohtamisen näkökulmasta. 

Etsi