Näillä askelilla sote-alan digitalisaatio voisi onnistua: yhteinen kieli ja koulutus ovat kaiken A ja O
Digitalisaatio on tuonut sosiaali- ja terveysalalle sekä helpotusta että päänsärkyä. Parhaimmillaan se koetaan toimivina, digitalisoituina palveluina sekä automatisoituina ratkaisuina. Tällaisia ovat esimerkiksi etädiagnostiikka ja robottiavusteinen kirurgia sairaaloissa. Pahimmillaan se on kuormittanut henkilöstön työmäärää entisestään ja luonut hallitsemattomalta tuntuvan digikaaoksen.
Tarve hyödyntää digitalisaation luomia mahdollisuuksia ja tarjolla olevia teknologisia innovaatioita on kaikille sote-organisaatioille selvä. Edelleen on kuitenkin matkaa siihen, että valmiudet digin täysimääräiseen hyödyntämiseen olisivat olemassa. Yksi syy tähän on, että Suomessa sote-toimintaa pyritään johtamaan asiakas- ja potilastietojärjestelmälähtöisesti. Nämä järjestelmät soveltuvatkin nimenomaan asiakkaiden ja potilaiden hoitoon, mutta ei kokonaisuuksien johtamiseen.
Jotta digitalisaatio etenisi ilman lisääntyvää kaaosta ja hallitsematonta määrää heikosti toimivia ratkaisuja, tarvitaan ymmärrystä, malleja ja työkaluja, joilla kehittämistä sekä toimintaa ohjataan oikeaan suuntaan. Käytännössä se tehdään näin:
1. Opettele yhteinen kieli substanssin ja IT:n yhteistyön vahvistamiseksi
Sote-alalla liiketoiminnan johtamistehtävissä työskentelevien henkilöiden pohjakoulutus on harvoin vahvasti teknologinen. Ymmärrys teknologian kokonaisvaltaisesta johtamisesta ja johtamismalleista on kuitenkin oltava, jotta teknologista murrosta voidaan johtaa onnistuneesti ja turvata teknologiasta saatavien hyötyjen toteutuminen.
Kestävä ja valistunut päätöksenteko vaatii sote-johtajilta paitsi riittävästi teknologiaymmärrystä myös vahvan tuen ja saumattoman yhteistyön organisaation tietohallinnon kanssa. Myös IT-yksikön tulee tunnistaa substanssipuolen tarpeet sekä tarjota syötteitä sujuvampiin ja asiakasystävällisempiin palveluprosesseihin.
2. Hanki soveltuva osaaminen oman osaamisalueen ulkopuolelta
On aika palata takaisin koulun penkille, sillä järjestelmät, alustat, sovellukset ja IoT-laitteet ovat kuin tekoniveliä tai sydämen tahdistimia: niistä ei ole mitään apua laatikoissa, mutta kun ne huippukoulutetun leikkaussalihenkilökunnan käsissä kiinnitetään kehoon, ne pelastavat ihmiselämän ja parantavat elämänlaatua. Samalla tavalla johtamismallien ja teknologian kiinnittäminen sote-organisaation ”kehoon” vaatii osaamista, kokemusta ja rautaista ammattitaitoa. Se ei kuitenkaan synny itsestään, vaan asioita on opiskeltava.
Jotta digitalisaatio sote-alalla edistyy, sote-substanssin ja IT-maailman välinen kuilu on kurottava umpeen kasvattamalla molempien osapuolten osaamista ja ymmärrystä. Alalle tarvitaan ammattilaisia, jotka osaavat puhua sekä ”sotea” että ”teknologiaa”.
3. Hyödynnä jo olemassa olevia, toimivia ratkaisuja ja malleja
Pyörää ei tarvitse todellakaan keksiä uudelleen. Suomessa sote-sektorin johtamisen tukena ei ole vielä täysin alettu hyödyntää maailmalla käytössä olevaa huipputeknologiaa tai vahvaa tiedolla johtamista.
Sairaaloissa ja lääkäriasemaketjuilla eri puolilla maailmaa on käytössään ratkaisuja, joita voitaisiin ottaa Suomessakin tietoturvallisesti käyttöön integroimalla ne jo käytössä oleviin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Tämä vaatii osaamisen kasvattamista ja ajantasaista tietoa markkinoilla olevista valmiista teknologioista, joilla voidaan johtaa sote-sektoria tehokkaammin, asiakaslähtöisemmin ja laadukkaammin.
Sote-alan teknologiamurroksen taustalla vaikuttavat samat trendit kuin millä tahansa toimialalla: digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia, asiakkaat odottavat parempaa palvelua, uusia innovatiivisia ratkaisuja on kehitettävä ja samaan aikaan on haettava kustannustehokkuutta automatisoimalla prosesseja ja tuottamalla perustietotekniikkapalveluja yhä edullisemmin. Sote-alan digimuutoksen läpiviennissä kannattaakin hyödyntää muilla palvelualoilla hyväksi havaittuja valmiita malleja ja roolittaa vastuut joustavasti yli perinteisten organisaatiorajojen.
Suomessa tällaisia malleja on kehitetty yhdessä eri toimialoilla toimivien teknologian johtamisen asiantuntijoiden kanssa, ja ne koottu avoimeksi julkaisuksi osoitteessa www.managebt.org.
Sivusto tarjoaa selkokielellä erilaisia avoimesti hyödynnettävissä olevia teknologiajohtamisen malleja ja parhaita käytäntöjä, kuten teknologiatoiminnon toiminta- ja hallintamallit sekä kehittämisen ja palvelujohtamisen mallit.
4. Muista, että järjestelmä ei tee muutosta – ihmiset tekevät
Kliseistä, mutta totta: muutos vaatii johtamistaitoja ja jokaisen työntekijän panosta. Sote-alan digitalisaatiossa on ennen kaikkea kyse toimintatapojen muutoksesta, jota teknologia vain avustaa. Parhaat hyödyt muutoksesta saavutetaan, kun koko organisaatio johdosta yksittäiseen työntekijään sitoutuu muutokseen. Tämän toteutuminen edellyttää vahvoja muutoksen ja ihmisten johtamisen taitoja.
Muutos on viety onnistuneesti läpi silloin, kun järjestelmän käyttäjän ei tarvitse ajatella taustalla olevaa teknologiaa. Ideaalitilanteessa esimerkiksi asiakas saa palvelua hänelle sopivaan aikaan ja sopivalla tavalla toimitettuna sekä apua motivoituneelta ja asiantuntevalta henkilökunnalta. Hän myös täydentää sote-toimijoiden tietoa itse keräämällään tiedolla vaivattomasti ja luottaa saamaansa palveluun.
5. Pidä tavoite kirkkaana mielessä: enemmän aikaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen
Itseasioinnin ja automatisoitujen palveluiden myötä nykyiset resurssimme riittävät tulevaisuudessa huomattavasti suuremman asiakaskunnan hoitamiseen. Tämä ei tarkoita sitä, että hoitavalta henkilökunnalta katoaisi työ ja asiakkaat asioisivat vain robottien kanssa. Rutiinitöiden automatisoinnin myötä hoitavan henkilökunnan aika riittää tulevaisuudessa juuri siihen, mihin heidät on koulutettu: asiantuntijoiksi asiakkaan vierelle.
Miten teknologia auttaa vastaamaan kolmeen sote-sektorin tärkeimpään mullistukseen? Lue lisää ja lataa asiantuntijoidemme syväluotaava artikkeli
Julkisten palvelujen digitalisoinnin tulee palvella ihmisten arkea
Johtaja, tiedätkö missä kunnossa datasi on?
