Mitä koronakevät opetti kouluille etäopetuksesta, digityökaluista ja -osaamisesta? Miten toimitaan, jos epidemia iskee uudestaan ja etäopetus joudutaan jälleen ottamaan käyttöön? Olarin koulu ja Sofigate rakensivat projektimallin, jolla saadaan etäkoulu rullaamaan nopeasti – ja josta on hyötyä myös normaaliaikoina.
HAASTE
Olarin koulu Espoossa oli yksi Suomen yli 2200 peruskoulusta, joissa jouduttiin maaliskuussa 2020 miettimään, miten koulun opetus keikautettaisiin vain muutaman päivän varoitusajalla toimimaan etänä.
TAVOITE
Sofigate fasilitoi koulun johtoryhmälle puolen päivän mittaiseen virtuaalisen työpajan, jossa koulu ja Sofigate etsivät ratkaisuja näihin kysymyksiin. Työpajassa hyödynnettiin vuorovaikutteista Roundtable-työkalua ja ryhmäosaamista.
TULOS
Olarin koulun johtoryhmä keräsi kevään opit digi- ja etäosaamisesta uudet toimintamallit yhteen kokoavaksi käsikirjaksi. Nyt koululla on valmis resepti siihen, miten organisoida etäopetus käyntiin uudestaan, jos epidemian seuraava aalto iskee.
Olarin koulu Espoossa oli yksi Suomen yli 2200 peruskoulusta, joissa jouduttiin maaliskuussa 2020 miettimään, miten koulun opetus keikautettaisiin vain muutaman päivän varoitusajalla toimimaan etänä ja diginä.
”Oppilaiden ja opettajien lähtövalmiudet etäopetukseen olivat vaihtelevalla tasolla. Miten saataisiin ekaluokkalaiset Google Classroomiin, kun lukutaitokin on vielä hyvin orastava?” Olarin koulun rehtori Marko Lipponen muistelee koronakevään alkuhaasteita.
Kuten kaikissa kouluissa ympäri Suomen, myös Olarissa malli etäoppimiseen lähti muotoutumaan käytännön kautta, iteratiivisesti hioutuen.
”Koululaisen isän näkökulmasta tilanne näytti aluksi vähän sekavalta. Viestintää tuli Wilmasta, tehtäviä eri kustantajien oppimisympäristöistä ja etätunteja eri alustojen kautta”, Sofigaten Marko Näppäri arvioi.
”Ei meillä ollut valmiiksi kirjattua suunnitelmaa siihen, miten etäopetusta toteutettaisiin. Meidän piti lennosta löytää uudenlaiset vastaukset opetussuunnitelman tavoitteisiin”, kertoo Lipponen.
Prosessijohtamisen ammattilainen Näppäri päätti kääriä hihat ja tarjota näkemystään lähikoulun avuksi.
”Me Sofigatella olemme ammattisparraajia siinä, miten yritykset ja organisaatiot saadaan hyödyntämään teknologiaa heille parhaalla mahdollisella tavalla. Miksi emme voisi antaa osaamisemme myös koulumaailman käyttöön?” Näppäri muistaa pohtineensa.
Voisimmeko sparrata myös teidän organisaatiotanne? Lue lisää toimintamallien rakentamisesta
Jo parissa viikossa etäkoulun käynnistymisestä Sofigatella ja Olarin koululla oli selvät yhteiset tavoitteet.
”Etäkoulun alkupäivinä olimme rakentaneet hirveällä vauhdilla uusia toimintatapoja ja suunnitelmia, mutta emme olleet ehtineet dokumentoida niitä tai järjestää niitä fiksuksi paketiksi”, Lipponen kertoo.
”Halusimme selkeät linjaukset siihen, miten voisimme hyödyntää koronakeväänä kehitettyä digi- ja etäosaamista myös normaalitilanteessa. Ja kaipasimme toimintamallit kokoavaa käsikirjaa siihen, miten organisoida etäopetus käyntiin uudestaan, jos epidemian seuraava aalto iskee”, hän jatkaa.
Koulun johtoryhmä kokoontui Lipposen johdolla puolen päivän mittaiseen, Sofigaten fasilitoimaan virtuaaliseen työpajaan, jossa koulu ja Sofigate etsivät ratkaisuja näihin kysymyksiin. Työpajassa hyödynnettiin vuorovaikutteista Roundtable-työkalua ja ryhmäosaamista.
”Suomalaiset opettajat ovat itsenäisiä tekijöitä ja heidän ammattitaitonsa on maailman kärkiluokkaa. Emme siis halunneet ulkopuolisena päsmäröidä opettajia, vaan ennemmin ammentaa heistä auki sen viisauden, joka heissä jo valmiiksi on”, kuvailee Näppäri.
”Sofigaten ideat kuulostivat erilaisilta kuin peruskonsulttijargon. Huomasin, että tästä olisi meille aidosti lisäarvoa”, arvioi Lipponen.
Viikko työpajan jälkeen Sofigate toimitti Olarin koululle tiiviin prosessikuvauksen, joka selkeyttää roolit, vastuut, aikataulut, valitut teknologiat, ja muut poikkeustilanteissa tarvittavat käytännöt.
”Me tuotimme itse sisällön ja toimintatavat – ja Sofigate auttoi järjestelemään ne loogiseksi kokonaisuudeksi. Jos uusi epidemia iskee, meillä on nyt malli, jonka avulla pystymme pyöräyttämään etäkoulun uudelleen käyntiin vaikka päivässä”, Lipponen kertoo.
Olarin koulu ei kuitenkaan aio jättää digitaalisia opetusmenetelmiä ja etäopetusta pelkästään seuraavan pahan päivän varalle.
”Idea on, että keväällä 2020 löydettyjä uusia käytäntöjä viedään myös normaaliajan lähiopetukseen nyt, kun ne on rakennettu ja kirjattu toimivaksi malliksi”, Näppäri kertoo. ”Koulutehtävien palautus sähköisten alustojen kautta, henkilöstön etäkokoukset ja muu tänä keväänä opittu jää käyttöön myös jatkossa.”
”Esimerkiksi livekokousten järjestäminen etäkevään mallilla tulee jatkossa olemaan varmasti tehokkaampaa ja säästämään henkilöstön työaikaa”, ennakoi Lipponen.
Olarin koulussa kehitetty malli on mahdollista monistaa myös valtakunnanlaajuiseksi – paikalliset resurssit huomioon ottaen.
”Toivoisin, että eri kaupungeissa sivistystoimi tai koulutuksen palvelualue ottaisi tämän aiheen agendalleen. Miten koulujen ja oppilaitosten kyvykkyyksiä digitaalisten työvälineiden hyödyntämiseen ja etäympäristössä toimimiseen pitäisi parantaa, kehittää ja hankkia? Kuten Olarin esimerkki osoittaa, aiheen työstämisestä on apua sekä poikkeusaikoina että normaalioloissa”, Näppäri tiivistää.
Ota yhteyttä, niin etsimme yhdessä parhaan tavan!